Korpela Asko
04 Vipusen kautta Pohjolan häihin

17 Väinämöinen hakee sanan mahtia Vipusen vatsasta

Tässä taidetaan olla inhimillisen tiedon perimmäisillä lähteillä, kun Väinämöinenkin, tietäjä iän ikuinen on etsijänä eikä tietäjänä. Vesa esittää mielestäni hyvän tulkinnan Vipusesta: Onko Vipunen TIEDE? Ei tätä Kalevalaa kovin suurelta osalta kirjaimellisesti voi ottaa eikä ymmärtää. Mikä on Sampo? Onko se kone vai koneen idea? Sama pätee monesta muusta asiasta. Miksei siis myös Vipusesta. Paljon huonommalta tuntuu vaihtoehto, että Vipunen olisi esim Jumala, ei edes tulkinta deistinen jumala eli jumala joka on kaikessa läsnä eli itse asiassa koko olevaisuus, rajattomuus, äärettömyys. Vipusen tiedot ovat sittenkin rajalliset vaikkakin riittävät Väinämöisen tarpeisiin, kunhan ne vaan saa revityksi irti. Joutuu Väinämöinen käyttämään pakkokeinoja. Jumalaa ei ehkä sovi edes yrittää pakottaa, tiedettä kylläkin. Tiede mielellään antaa ymmärtää olevansa neutraali tarkkailija ulkopuolella hyvän ja pahan, mutta loppujen lopuksi todellisuudessa milloin kenenkin talutusnuorassa, yhteiskunnan, yritysmaailman, rahan, auktoriteettien. Väinämöinen on varmaankin ammattikorkeakoulun näppituntumaisen kokemuslinjan huipputuote, mutta kääntyy kunnioittavasti tiedekorkeakoulun syvemmän opin puoleen - ja saa kuin saakin vastauksen ongelmiinsa. 

 

18 Väinämöinen ja Ilmarinen järkimiesten kosiokisaan

Aina vain palaa Väinämöisellä lemmenkaiho. Kun saa menopelin kuntoon, heti pitää lähteä sillä naista tavoittelemaan. Yrittää ensin salata aikeensa mahdolliselta kilpakosijaltaan Ilmariselta, kun ei millään meinaa kertoa aikeistaan Annikille, Ilmarisen sisarelle. Eikö muuten olisi ollut sopiva puoliso tämä Annikki, tasaisen oloinen, hyväniminen, olisiko siis hyvämaineinen, siis takuulaatua vaka vanhalle. Mutta ei tunnu syntyvän minkäänlaista värinää näiden kahden kesken. Niinpä Väinämöinen jatkaa matkaansa ja Annikki lähtee kertomaan veljellensä Väinön aikeista. Ilmarisellehan se oli jo luvattu, Pohjan neiti. Ei vain ollut Louhi antanut, tai taisikin olla niin, että Louhi kyllä olisi antanut, mutta tytär ylenkatsoi nokinaamaa. Ei muuta kuin seppä takomaan itselleen myös ärhäkän menopelin ja matkaan. Matkalla kosiomiehet tapasivat ja tekivät sen mitä lukupiiri jo alun alkaen tällaisten tapausten varalle suositteli. Parempi, että neiti itse päättää kuin että vanhemmat. Tietäjätkin päättivät tyytyä neidon valintaan. Äiti pitää Väinämöistä parempana, mutta tytär Ilmarista. Väinö on liian vanha sänkykaveriksi.

 

19 Ilmarinen tekee temput ja Väinämöinen jää taaskin näppejään nuolemaan

Kamalat ovat taaskin urotyöt, joita sulhaskandidaatin on tehtävä ennenkuin morsio heltiää. Mitä karmeammat ja mitä suurempaa taitoa vaativat tehtävät sitä vakuuttuneempi voi morsiamen kotiväki olla, että on kosiomies tosissaan ja kykenee perheestään myös huolehtimaan. Tässä tapauksessa hyvää lupaa sekin, että kerrotaan Ilmarisen suoriutuvan koettelemuksistaan neidon neuvojen avulla. Neito on siis sepälle suopea. Mutta nollasummapeli mikä nollasummapeli: Väinö jää ilman. Tappion nielee kuin mies. Ei ryhdy Ilmarista vainoomaan, noituupahan vain osaansa ja käsittää, kuten jo aiemminkin, että on tämän asian hoitamisen jättänyt aivan liian pienelle preferenssille nuorempana, tietopääomaa kartuttaessaan. Varoittelee muita tällaisesta kohtalosta. 

 

20 Pohjolassa häitä valmistellaan

Kun isosta talosta tytärtä viedään, niin se on iso tapaus. Juhlitaankin niin että tuntuu. Koko talousalue kutsutaan ja katsotaan, ettei syötävä lopu. Tässäkin niin hirmuinen härkä pannaan lihoiksi, ettei härän tappajaa tahdo löytyä mistään. Virokannas karjalainen yrittää, mutta härkä vähän päätä heilautti ja ukko kuuseen kapsahti. Vihdoin tuli mies merestä, mustaksi mainitaan. Oliko siis Afrikasta? Vai oliko ammattimies Chicagosta? Kun ei kronologiaa ole paljastettu, niin kai on lupa ehdotella mitä vain. Pieni oli ukko kun seulan alle suoraksi mahtui. Mutta toimensa hoiti napakasti. Iso apu olisi ollut Seitsemälle veljekselle Hiiden kivellä. Viertolan härjistä saatua pihvikuormaa ja sen riittävyyttä veljesten eineeksi laskeskelin. Ties vaikka olisi Pohjolan härästä yksin tullut lihaa yhtä paljon kuin Viertolan neljästäkymmenestä. Lihan lisäksi tarvitaan tietysti myös juotavaa: olutta. Sekin tehdään viimeisen päälle, monen koukun kautta ja viisaan sanan avulla. Vieraita kutsuessaan Pohjan akka tekee saman virheen kuin Joukahainen miehiä pihalle laulaessaan: yhden jättävät. Joukahainen märkähatun, joka kostaa ilkeästi. Nyt Louhi Lemminkäisen, tunnetun kverulantin. Siitäkin tulee hankaluuksia.

 

Vieraita sanoja

  1. varaväkevä, vatsasta varaväkevän 17:14
  2. poimeltaa, polku poimeltavata 17:16
  3. talus, taos rautaiset talukset 17:30
  4. tienaella, teräksinen tienaellos 17:34
  5. ahtaa, ahtamasta ansatiensä 17:46
  6. torkutella, astui toisen torkutteli 17:53
  7. tutkain, miesten miekan tutkaimia 17:54
  8. koikutella, kolmannenki koikutteli 17:55
  9. huveksinen, huotrasta huveksisesta 17:69
  10. vennon-selkäinen, vyöstä vennon-selkäisestä 17:70 

Palautetta 

Pekka Pihlanto: Sammon ja Vipusen arvoitukset

Asko:  "Vesa esittää mielestäni hyvän tulkinnan Vipusesta: Onko Vipunen TIEDE? Ei tätä Kalevalaa kovin suurelta osalta kirjaimellisesti voi ottaa eikä ymmärtää. Mikä on Sampo? Onko se kone vai koneen idea? Sama pätee monesta muusta asiasta. Miksei siis myös Vipusesta. Paljon huonommalta tuntuu vaihtoehto, että Vipunen olisi esim Jumala."
Pekka: 

Itsekin olen pohtinut varsinkin Sammon olemusta. Tutkijat ovat esittäneet lukuisia oletuksia siitä. "Totuuksia" siis tulkintoja, joita laulajat ovat omaksuneet aikojen kuluessa, voi olla useita. Itse lähdin siitä, että Sampo on syntynyt runonlaulantatilanteessa, mikä puoltaisi konkreettista tulkintaa. Jos Sampo on Kalevalan vanhaa kerrostumaa, silloin eivät laulajat todennäköisesti ajatelleet kovinkaan abstraktisti ja varsinkin kuulijat vaativat konkreettisen(kin) tulkinnan. Sammon piti viitata johonkin ymmärrettävään. Onhan sekin mahdollista, että laulaja "kätki" konkreettisen pintatulkinnan taakse vaikka kuinka korkealentoisia tulkintoja ja herkutteli niillä itsekseen. On mielenkiintoista joka tapauksessa, että näin paljon saadaan irti yhdestä Sammosta.

Vipunen on vähän samanlainen arvoitus kuin Sampokin. Kansansatujen jättiläinen siitä minulle mieleen tuli. Jumala, ukko ylijumala, on Kalevalassa erikseen, joten minäkin kysyisin, miksi se olisi kuvattu tässäkin muodossa? Tiede on sinänsä mukava tämän päivän oivallus tässä yhteydessä, mutta täytyy myös muistaa, että tiede ei sisältynyt kalevalaisen ajan käsitteistöön. Tosin tieto oli Kalevalassa keskeisessä roolissa, ja jotakin ylivertaista tiedon tuottajaa - "tieteen" myyttistä edeltäjää - siinä monessa kohdin kieltämättä tavoitellaan.

 

Asko Korpela: Tieteen myyttinen edeltäjä

Asko: 

Hieno tarkennus! Varmaan Vesakin hyväksyy?