Rintanen Tapio
24 Samaa sepustusta uusin työkaluin

Joyce: Ulysses

Ehkä tässä osiossa on aavistuksen verran älyllisempi ote kuin edellä. Paikoin katkeruudesta nousevaa ironiaa, toisinaan syvälliseltä näyttävää pohdintaa. Tukeva annos tähtitiedettä, vaimon heikkouksien esittelyä, nuottinäytteitä, virtsaustekniikan yksityiskohtainen kuvaus. Jos tätä on työläs lukea, on tekstiä varmaan ollut takkuisaa kirjoittaakin. Kaikki ei ole voinut syntyä noin vain juovuspäissä. Jos kirjaa on työstetty kahdeksan vuotta, on varmaankin istuttu Triesten, Zürichin ja Pariisin kirjastoissa hankkimassa detaljitietoja istutettavaksi Bloomin suuhun.

 

Queen´s Hotel, Ennis

Isän itsemurha on Bloomilla tavan takaa mielessä. Se on tapahtunut näköjään Ennisissä, toisella puolen maata. Kaupungin nimi tuntui jotenkin tutulta. Ja kas, vuonna 2000 olen sen läpi ajanut, pysähtynyt tauolle kävellyt keskustassa ja asemakaavakarttaa näin jälkikäteen katsoen jopa ohi kyseisen hotellin, joka siis edelleen on toiminnassa.

 

Kodin probleemi: Mitä tehdä vaimoillemme?

Rouvasyndrooman torjumiseksi on tarjolla loistava kokoelma ajantäytteitä. Nerokkaimmat ratkaisut ovat räsypokka, miespuoliset bordellit ja kirjekuorien kirjoitus. Mitkä lienevät vaimojen ratkaisut ongelmaan "mitä tehdä miehillemme"?

 

Mitä tapahtuu todella?

Paljon melua tyhjästä. Varsinainen juonen edentä sisältää Bloomin yksilöidyn tarjouksen makuusijasta, Stephenin kohteliaan kieltäytymisen ja velanmaksun sekä molempien astelun puutarhaan. Muut henkilöt ovat sisään livahtava kissa ja Molly, tosin vain ikkunan kaihtimessa näkyvänä varjona. Tarjotun yösijan hylkiminen saattoi johtua vieraan aavistelusta mahdollisesta torailusta tai muuta metelistä suunnitellun makuuhuoneen seinän takaa. Käsittääkseni Molly ja Stephen eivät olleet tavanneet aikaisemmin, joten tilanne olisi saattanut olla kiusallinen muistellen taannoisia kuulopuheita.

 

Palautetta 

Pirjo: Ennis 2000

Pirjo: 

No onpa ollut oikea lukupiiriläisten tulva Ennisissä vuonna 2000. Pirkko ja minäkin olimme siellä ko. vuonna. Minä vain läpikulkumatkalla, Pike vähän pidempäämkin etsimässä tennismailaa muistaakseni.


 

Pirkko K.: Ennis muistoissamme

Pirkko: 

Totta on, mitä toveri todistaa. Muistan hyvän ruokakaupan, hienot luostarikirkon rauniot, maakunnalliset kansantanssikisat, jotka olivat vääränä päivänä, roskaisen joen ja pubin, jossa musisoitiin jo iltapäivällä. Tennismailat olin unohtanut, mutta kyllä nekin lopulta löytyivät. Vuokramökkimme takapihalla piskuisen Doolinin laitamilla oli näet oma tenniskenttä, ja pitihän poikien tietysti päästä pelaamaan. - Mutta missä se hotelli oli? Minuakin huvitti moinen ruuhkautuminen kaupungin ja lukupiirin päälukuihin suhteutettuna.


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20040115 (20040115) o o AJK kotisivu o Joyce