Rintanen Tapio
10 Naisnäkökulmaa ja näkökulmia naisiin

• Elämää pubissa
• Itsepalvelumusiikkia
• Muistumia Mollysta
• Lukija kirjailijan pihdeissä
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Jakson johdanto on kuin modernia runoa. Sitten kaksi baarineitiä keskustelee, lirputtelee, kikattaa. Välillä täydellisen naisen täydellinen kirkaisu. Nämä pubin tytöt eivät ole kanoja vaan paremminkin viserteleviä pikkulintuja. Joycen näkemys naisista on yleensäkin ivallisen kriittinen. Eipä kyllä kirjan päähenkilökään ole kovin kunnioitettava olento.

Neiti pronssi alias Douce on käräyttänyt ihonsa Rostrevorissa, nykyisessä Pohjois-Irlannissa. Kyllähän se on mahdollista, erityisesti maan asukkaiden ihotyypin tuntien. Työn puutteessa tiiraillaan kadun tapahtumia. Kenraalikuvernöörin kulkueen jälkeen nähdään synnin suloisten nautintojen ja Bloomin kulkevan ohi.

Elämää pubissa

Asiakaskin ilmaantuu, herra, siis vanhempi Dedalus, todellinen kanta-asiakas. Sitten Lenehan, Boylania odotellaan, ja tuleehan hän, valloittajasankari. Viimemainittujen siemaistua juomansa ja poistuessa saapuukin itse Bloom salkkumiehen vanavedessä. Nyt on todellinen nälkä päässyt valloilleen, molemmat nauttivat sisäelinaterian (vrt Reijo Tani: Sisäelinten juhlat).

Itsepalvelumusiikkia

Hiljan viritetty piano on asiakkaiden käytettävissä. Irlannissa laulamaan pystyy kuka vain. Sanoista tekoihin ja teosta sanoihin, sanoitus italiaksi. Sonnambula? Tämä juttu olisi mennyt yli ymmärryksen, ellei tasan viikko sitten autoradiosta (Ylen Yksi jälleen!) olisi tulvehtinut sikermä sävelmiä Vincenzo Bellinin oopperasta Unissakävijä, La Sonnanbula.

Muistumia Mollysta

Bloomin ajatukset siirtyilevät maksakastikkeesta musiikkimuistoihin, musiikista vaimon tähtihetkiin. Molly ja Martha, mietteet hoippuvat näiden välillä. Mielteiden maadoitusjohtona toimii kuuron kärsäpään Pat-tarjoilijan äänetön sättiminen. Ristiriitainen on Leopoldin ajatustarjonta, ääripäinä syvämieliset musiikkianalyysit ja suolistossa kiertävä ilma.

Lukija kirjailijan pihdeissä

Juuri kun ehtii tottua kulloiseenkin kirjoitustyyliin Joyce siirtyy uudenlaiseen muotoiluun. Tämän jakson höystönä ovat sananpuolikkaat ja sulkeisiin aidatut tokinaiset mukakysymykset. Bloomin ja sittemmin Boylanin hortoilun ja ravintolaelämän lomittaminen vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Silti jää epäilys, onko kaikki ymmärretty oikein.

Palautetta 

Lähetä palautetta!