Rintanen Tapio
06 Väliotsikoin kevennetty jakso

• Vaeltelua kirjapainossa
• Huijataanko meitä näissä otsikoissa?
• Isä ja poika Dedalus
• Odysseus ajautuu Egyptiin
• Tahti kiihtyy loppua kohti
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Tämä taitaa olla kirjailijan kokeilu, johon ei aivan tässä muodossa myöhemmin palata. Ainakin teksti ilmavoituu. Tuleepa tässä tarkkailtua, vastaako teksti sitä mihin otsikko vihjaa.

Tajunnanvirtatekniikka on hyllytetty, pääasiaksi käydään sekavaa keskustelua. Sekava on tämä sakkikin, jonka tapaamme lehtitalossa. Tuottaa vaikeuksia selvittää henkilögalleriaa ja lukemattomia jutuissa vilahtavia hahmoja.

Vaeltelua kirjapainossa

Päivä parhaimmillaan ja lehteä painetaan. Ehkä nämä ovat oikeita iltalehtiä. Eräs otsikko puhuu päivälehdestä. Ainakin jossain tehtiin tuolloinkin painotöitä öisin, sillä Johann Straussilla on valssi nimeltään Aamulehtiä. Suomessahan iltalehdet ovat käytännössä aamulehtiä. Aika lailla huijausta koko lehtiala.

Huijataanko meitä näissä otsikoissa?

Kirjailija on nautiskellut vääntäessään merkillisiä kappaleiden nimikointeja. "Erin, hopeisen meren viheriä jalokivi". Riemastuttavaa: Nylon Beatin toinen tyttönen! Sanakirja paljastaa, että kyseessä on Irlannin runollinen nimitys. Runonpätkiä kappaleiden sisällä, sitaatteja muilta kirjailijoilta tai Joycen tähän luomia hetken tuotteita, impromptuja.

Isä ja poika Dedalus

Taisinpa edellisessä jaksossa haksahtaa. Se Dedalus olikin isä. Ruoskin itseäni. Tässähän ovat vuoroin molemmat mukana. Ehkä isä tuo hetimiten Dignamin muistokirjoitusta lehteen. Stephen haluaa päästä eroon rehtorin suu- ja sorkkatautikirjoituksesta.

Odysseus ajautuu Egyptiin

Professori lehden toimituksessa. Tuskin ammattinsa puolesta, ei liene tiedotusopin eli viestinnän tai informaatiotutkimuksen professori. Puheet viittaavat historian oppituoliin. Pitkiä sitaatteja yliopiston historiallisen yhdistyksen kokouksessa pidetystä puheesta. Egyptin kulttuurin ylivertaisuus Israelin kansaan verrattuna. Kirjailija sivuaa varsin usein juutalaiskysymystä, onkohan se hänelle jonkinlainen ongelma.

Tahti kiihtyy loppua kohti

Jakson päättyessä pari jutustelua on nimikoitu vain käsittämättömillä kirjaimilla ja toisaalta näemme itse kappaletta pidemmät otsikot. Kirjailija ottaa kaiken irti tästä replikoinnin sillisalaatista. Itse asiassa mielettömyydessään virkistävä lukukokemus. Varmaan taas joudumme palaamaan Leopold Bloomin pääkopan sisälle.

Palautetta 

Lähetä palautetta!