|
Leopold Bloomin astuessa näyttämölle olen lähellä samaa pistettä kuin jotkut muut jo aikaisemmin. Miten analysoida tätä tajunnanvirran vuota? Eräs mahdollisuus olisi pistää paperille lukukokemuksen indusoima oma tajunnanvirta. Ehkä helpompaa on tarttua joihinkin tekstistä esiin työntyviin yksityiskohtiin.
Plevna
Sängyn metallirenkaiden laukaisemassa ajatusrykelmässä tämä nimi. Voiko tämä olla sama Bulgarian kaupunki, jossa Suomen Kaartikin taisteli? Voipa hyvinkin. Isäukko saattoi kuulua siihen brittiläiseen komennuskuntaan, joka oli Turkissa estämässä Venäjälle liian edullisen rauhan muotoutumista. Tuonnempanakin on muistumia turbaanipäisistä tyypeistä.
Ruokaa, juomaa ja naisia
Pikainen ostosmatka. Herkullisia näkymiä lihakauppoihin ja pubeihin. Naapurin tyttö, jossa huomio kiintyy voimakkaisiin lanteisiin ja paksuihin ranteisiin. Kauppiaan hidastelu estää lisähavainnot tästä kiinnostavasta neidistä.
Kotona odottaa ilmeisen vastakohtainen vaimo. Diiva, jota on palveltava. Ainakaan vielä tässä kuvaus ei näyttäydy kirjailijan oman avioelämän toisintona. Sitähän on julkisuudessa ruodittu hyvinkin perusteellisesti kaikki perversiot esiin tuoden. Joyce oli ilmeisen dominoiva hahmo vaimoonsa nähden.
Aterian tuotokset
Jakson lopussa nautiskellaan vähemmän herkullista tekstiä. Sopisi luettavaksi Suomen Huussiseuran vuosikokouksessa, seisaaltaan kuunneltuna. Nyt hiipii esiin ajatus, että koko teos on pilaa mahdollisten lukijoiden kustannuksella. Perjantain Hesarissa Pekka Tarkan kirjoittaman Saarikosken elämänkerran arvostelussa mainitaan, että kääntäjä sijoitti Odysseus-suomennokseensa omiakin pilojaan. Ehkä kirjaa molemmilla kielillä lukevat ovat tällaisia kohtia jo havainneetkin.
|