19 Stephen Dedalus tappelussa
Hiukan selkeämpi?Tämä viimeinen näytelmätyyppinen jakso on logiikaltaan ehkä aikaisempia hiukan selkeämpi. Sekoilun osuus on siis vähäisempi, mutta on sitä vähintään tarpeeksi tässäkin. Bordellissa metelöidään ja Stephen Dedalus joutuu kadulla tappeluun. Bloom yrittää toimia pelastavana enkelinä.
Bloom nöyrää poikaaBloomin vaimon kimpussa käynyt Blazes Boylan näyttäytyy. Hänen olkapäällään on pitkä hius. Epäilemättä Mollyn. Sanoo käyneensä kalkkunaa höyhentämässä. Kyseessä on Bloomin kuvitelma, jossa Boylan sanoo Bloomille, että hänellä on yksityisluontoisia liikeasioita tämän vaimon kanssa. Vaimo sattuu olemaan kylvyssä. Bloom on nöyrää poikaa tässäkin ja seuraa vain tilanteen kehittymistä. Joku muu hautoisi vähintään murhaa vaikkapa vain mielikuvituksessaan, mistä tässäkin on kysymys.
Kirjailijan alter egotShakespearekin pistäytyy ohimennen. Stephen puhuu liian paksuja jopa bordellinemännän mielestä: taso on sentään säilytettävä ilotalossakin. Jutut käyvät vain törkeämmiksi. Bloom yrittää kontaktia Stepheniin. On sanottu, että nämä kaksi ovat kirjailijan alter egoja. Näyttää siltä, että Joycen huono ja hyvä minä eivät oikein löydä toisiaan. Sinänsä on mielekästä ajatella, että ihmisessä on vähintään kaksi puolta, jotka taistelevat vallasta. - Stephen huutaa "heleijaa" (s. 523), minkä olen nähnyt vain Aleksis Kiven tekstissä.
Bloombella tanssiiStephen ei taida olla kiinnostunut talon tarjoamista palveluista vaan horisee omiaan. Hän kuulee melua kadulta. Sotamiehet Carr ja Compton sekä ilotyttö Cissy siellä kisailevat. Stephen tanssii Zoen ja muidenkin kanssa. Pianola soi ja laulaa. Näyttääpä Bloomkin tanssahtavan Bellan kanssa: "Bloombella".
Stephenin omantunnon soimauksiaIsä Dedalus ja varsinkin äitivainaja symboloivat Stephenin omantunnon soimauksia. Mulliganin tiliin pannaan taas hänen alkujaksossa esittämänsä loukkaava kommentti Stephenin äidin kuolemasta ("kuin koira", "potkaisi tyhjää"), jossa myös viitataan Stephenin osuuteen tapahtumassa. Saarikoski panee äidin suuhun teoksen esikuvaeepoksesta tutun puhuttelun: "aaluva armas". Äidin ja pojan kesken käydään ankara henkien taistelu. Sen huomaavat muutkin siitä, että poika on kasvoiltaan aivan valkoinen. Vasta kun Stephen lyö kattokruunun kävelykepillään säpäleiksi, äidin haamu katoaa. Stephen ryntää ulos.
Edward II:n kunnian puolestaSyntyy melkoinen kaaos. Poliisia huudetaan apuun. Bloom jää kohtuullistamaan bordellinemännän korvausvaatimusta. Sekopää Stephen tulee loukanneeksi edellä mainittuja humalaisia sotamiehiä tai heidän "v-maista kuningastaan" ja ehkä heidän seurassaan olevaa ilotyttöäkin. Syntyy tyypillinen humalaisten sanasota ja lopulta nyrkinisku Stephenin leukaan. Loukattu kuningas Edward II tulee mukaan - kohottamaan tämän surkean episodin tasoa? Bloom yrittää pelastaa turvallisuudestaan piittaamatonta Stepheniä, mutta eihän humalainen järkipuhetta usko.
Pikku karitsa kurkkii liivintaskustaNyrkistä siis tulee, mutta lisäksi Stepheniä uhkaa pidätyskin poliisien saapuessa paikalle. Corny Kelleher lopulta pelastaa pojan. Bloomin auktoriteetti ei olisi riittänyt. Jakso päättyy siihen, että pienenä lapsena kuollut Bloomin poika, nyt jo yksitoistavuotias, Rudy kulkee ohi näkemättömin silmin Etonin puvussa, lasikengissä ja pieni pronssinen kypäri päässään. Valkoinen pikku karitsa kurkkii hänen liivintaskustaan.
|
||||||
PalautettaPirkko Koskela: Joycen hyvä ja huono minä
Asko Korpela: Mitä oikein tarkoittaa?
Pirkko K.: Vaikea selittää
|
||||||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20031211 (20031211)
o 
o AJK kotisivu
o Joyce