Pihlanto Pekka 
17 Siat ilotalon musiikkihuoneessa

Välillä reaalimaailmaan

Näytelmämuoto jatkuu tässä lukujaksossa. Vuorosanailu muistuttaa edelleen painajaista. Poliisi epäilee, että Bloomilla on helvetinkone, mutta syytetyn mukaan se on siansorkka. Viime jaksossa sorkkaa epäiltiin ulosteeksi. Vasta haudattu Paddy Dignam tulee antamaan oman kammottavan todistuksensa. Absurdista teatterista palataan välillä reaalimaailmaan: "Bloom tallustaa taas eteenpäin…" Samalla tosin suukot lentelevät hänen ympärillään sirputtaen jotakin käsittämätöntä. Zoe Higgins "nuori huora" näyttäisi todelliselta, eikä Bloomin tajunnan tuottamalta hourekuvalta. Zoe lähentelee Bloomia, eikä tällä tunnu olevan mitään sitä vastaan. 
 
 

Onko Bloom suuruudenhullu?

Zoen kehotus Bloomille palopuheen pitämisestä on merkki absurdin vaiheen jatkumiselle. "Leopold Dublinin pormestari", "Jumala varjelkoon Leopold ensimmäistä!", arkkipispa voitelee Bloomin hiusöljyllä, Bloomin henkivartijat jakavat kiirastorstaina almuja, raittiusnauhoja, lehmänluita, kumisia ehkäisyvälineitä, jne. jne. Tämä edustaa tietynlaista "teinihuumoria", tolkutonta hyperbolaa, mutta ennen kaikkea suuruudenhullutta. Onko Bloom vaatimattomasta käyttäytymisestään huolimatta suuruudenhullu? Ainakin Joyce näyttäisi tämän mammuttiteoksen ja Odysseus-kytkennän perusteella arvioiden sitä olevan. 
 
 

Melkoinen sairaskertomus

Kuvitelma jatkuu ja Bloom alkaa muinaisten hallitsijoiden tapaan jakaa oikeutta sekä antaa ilmaiseksi lääketieteellisiä ja lakitieteellisiä neuvoja ja arvoitusten ratkaisuja - leikittyään ensin kuurupiiloa lasten kanssa sekä tehtyään taikatemppuja. Rakkovikaankin häneltä tulee tuosta vain latinankielinen lääkemääräys. Kansan suosio on kuitenkin oikullinen: "Bloom on kotoisin pohjimmaisesta helvetistä. Lynkatkaa hänet! Paistakaa hänet!" Bloom-parka pyytää ystäväänsä, sukupuolispesialistia tohtori Malachi Mulligania antamaan puolestaan lääketieteellisen todistuksen. Melkoinen sairaskertomus häneltä saadaankin, epilepsiasta krooniseen ekshibitionismiin saakka. Bloom on perverssin idealistinen, reformoitu elostelija ja kaiken kukkuraksi hänellä on metallihampaat! Muut tohtorit täydentävät taudinkuvaa. Potilas on täydellinen esimerkki uudesta naismaisesta miehestä, ehdottoman raitis, askeettinen ja nukkuu olkivuoteella. Mikä pahinta, hänen synnytyksensä hetki on lähellä ja äidiksi hän kovasti tahtoisikin tulla. Pian Bloom synnyttää kahdeksan miespuolista lasta, jotka ovat hyvin käyttäytyviä, säädyllisesti puettuja ja puhuvat sujuvasti viittä nykyaikaista kieltä. - Olisiko tämän ilottelun taustalla Bloomin harras, mutta ilmeisesti toteumatta jäävä toive saada poikalapsi? 
 
 

Tuttuja musiikkihuoneessa

Kummallista väkeä tulee lisää näyttämölle: paavillinen nuntius, satiainen, irlantilaiset häädetyt torpparit, palokunta, kansalainen ja monet muut. Jälleen siirrytään varoituksetta houremaailmasta "huvittelukaupunginosan" todellisuuteen kun ilotyttö Zoe puuttuu puheeseen. Ehkä tuo aikaisempi sekoilu oli Zoen Bloomilta pyytämän leikillisen palopuheen heijastuksia? Pariskunta siirtyy ilotalon musiikkihuoneeseen katsomaan uutta pianolaa. Zoe on jo kyllä tehnyt suoremmankin tarjouksen (yksi lyhyt, kymmenen shillinkiä). Musiikkihuoneessa on koolla tuttua väkeä, Lynch ja Stephen Dedalus. Olisivatko nämä Kirken siaksi muuttamia miehiä? Käytös viittaa hieman siihen. Lisäksi paikalla venyvät luiseva kalpea huora Kitty ja kalpea, kuumeinen hanhenlihava huora Florry. Musiikkihuoneen vuoropuhelu ei tunnu minusta kovinkaan kiinnostavalta. Siihen osallistuvat myös lakki, menninkäinen, gramofoni, maailmanloppu, Elia (profeetta) ja Virag. 
 
 

Virag Lipoti, basilikkogrammatikko

Virag Lipoti, basilikkogrammatikko liukuu nopeaa vauhtia alas savupiipusta ja astuu kaksi askelta vasemmalle kömpelöillä vaaleanpunaisilla puujaloillaan. Nimiluettelon mukaan hän on Bloomin isä, mutta Bloom puhuttelee häntä "isoisärakas". Virag oli Bloomien alkuperäinen nimi. Se on unkaria ja tarkoittaa kukkaa. Viragin kanssa Bloom käy omituisen keskustelun, jossa Virag muun muassa arvioi suorasukaisesti ilotyttöjen asusteita ja ruumiinrakennetta. Bloomin herkkyyttä kai kuvaa se, että ilotalossa hänen mieleensä tulevat isän neuvot. 

Tätä lukujaksoa lukiessani heräsi taas kerran epäilys, että teksti on kirjoitettu vahvassa humalassa tai huumepöllyssä. Yksi ja toinen lukupiiriläinen on jo aikaisemmin epäillyt, että Bloom olisi humalassa, mutta miksei myös, tai nimenomaan, itse kirjailija?

 

Palautetta 

Asko Korpela: Hienoja huomioita

Asko:  Kiittelen arviosta Zoen suhteen samoin huomiosta että juuri palopuheen kautta siirrytään tähän ihmeelliseen törkykasaan. 

Miksi juuri "isoisärakas"? Selitys on, että unkarin kielessä ei juuri koskaan sanota vain isä tai vain äiti vaan aina 'édesapám' eli yhtenä sanana 'isärakas', vielä tarkemmin suomeksi 'isärakkaani' tai vieläkin tarkemmin 'rakasisäni', vastaavasti 'édesanyám'- 'äitirakas' [rakasäitini]. Mutta mielestäni isovanhemmista ei 'rakas' etuliitettä käytetä, vaan nagyapám ja nagyanyám - minun isoisäni, isoäitini ja vastaavasti jos puhutaan sinun vanhemmistasi, isovanhemmistasi, taipuu 'nagyapád', 'nagyanyád'... 

Niin, katson tarkemmin: englanninkielisessä tekstissä on 'Grandpapachi' eli englantilaisen sanan 'Grandpapa' loppuun liitetty pääte '-chi', jolla unkarissa muodostetaan diminutiiveja - siis 'pikku isoisä'. Mielestäni Saarikoski kuitenkin kääntää oikein, paremmin: 'isoisärakas' vaikkei sitä unkarissa niin sanotakaan, ei luultavasti myöskään 'nagyapáchim', joka vastaisi 'Grandpapachi' muotoa.

Joo, hyvä huomio: humalassa on kirjailija pikemminkin kuin Bloom! - Tämä tuntuu luontevalta. Jo itsekin ihmettelin Bloomin sekoilua niin vähän juomisen jälkeen. 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20031125 (20031124) o o AJK kotisivu o Joyce