YhteenvetoTämän lukujakson juoni on lyhyesti kuvattavissa. Rouva Purefoy kokee äitiyden onnen ja ylioppilaat keskustelevat niitä näitä. Lopuksi joukko ryntää kuin pillastunut karjalauma ("Oxen of the Sun…") jatkamaan juopotteluaan Burkelle.Eivät kyllin teräväpäisiäHeti lukujakson ensimmäisellä rivillä Joyce myöntää, mistä on kysymys: "Kesken kokouksen yleisen tyhjänpäiväisen ilonpidon…". Nuori lääkäri jatkaa samalla linjalla kun joukko, erityisesti Costello, on heitellyt herjoja rakastettavan neiti Callanin perään: "Minä en siedä sellaisia, jotka olematta kyllin teräväpäisiä ollakseen hupaisia tai kyllin oppineita ollakseen opettavaisia halventavat (hoitajan) ammattia…". Niinpä niin. Neiti kävi ilmoittamassa komean poikalapsen syntymästä. Rouva Purefoyn koettelemus on siis ohi. - Bloom pysyttelee syrjässä, eikä syyllisty säädyttömiin kokkapuheisiin, joskin sietää niitä "tuon ikäkauden hedelminä". Bloom ihmettelee lääketieteilijöiden "rivouden seminaareja". Onpa itsellänikin se käsitys, että kun medisiinarit juhlivat omassa keskuudessaan, jutut ovat maallikon näkökulmasta usein aika paksuja. Ehkä työn raskaus ja kuoleman alituinen läsnäolo vaativat raskaat huvit? Synnytyksen tapahtuminen saa Bloomin tyynnyttely-yrityksistä huolimatta aikaan hillittömän keskustelun synnytyksen anatomiasta ja patologiastakin. Siamilaisten kaksosten erottamisesta syntyy juridinen ja teologinen ongelma: kirkon määräysten mukaan ihmisen ei pitäisi erottaa sitä minkä Jumala on yhdistänyt!Leopoldin murheSalaovi takan viereltä liukui pois ja syvennykseen ilmestyi Haines, myrkkypullo kädessä, kadotakseen taas hetken huulenheiton jälkeen. Miten tämä episodi olisi otettava? Leopold ryhtyy mietiskelemään nuoruuttaan ja erästä nuorta tyttöä… Leopoldin murhe siitä, että hänellä ei ole poikaa, eikä tule, toistuu ties kuinka monennen kerran. Synnytyslaitos on otollinen paikka tuollaisille ajatuksille varsinkin kun onnekkaat Purefoyt ovat juuri saaneet suuren lapsijoukkonsa jatkoksi pojan. Mikä toi Bloomin tänne itseään kiusaamaan?Tiedemies ja kadunmiesFrancis muistuttaa Stepheniä yhteisistä kouluvuosista Conmeen aikoihin. Stephen murehtii äitiään ja pari muuta kaveria raveihin menneitä rahojaan. Tyypillistä humalaisten elämää. Seuraa väittely elämän kulusta. Nyt kirjailija näkee hyväksi luetella ja kuvailla kaikki (?) paikalla olijat. Tosin kaikkia ei mainita nimeltä. Nuori runoilija lienee Stephen Dedalus ja valpas vaeltaja Bloom. Dedalusta syytetään kieroutuneesta transkendentalismista ja hänen katsotaan joutuneen täyteen ristiriitaan hyväksyttyjen tieteellisten metodien kanssa. Tiede käsittelee kertojan mukaan käsin kosketeltavia ilmiöitä ja tiedemies samaten kuin kadun mies on silmätysten kovien tosiasioiden kanssa, joilta ei käy ummistaminen silmiään. Niinpä niin, tässä on valtavirtatieteen määritelmä. Itse olen kuitenkin ollut toisilla linjoilla, mutta olkoon. Sama kertoja toteaa, että tiede ei vielä pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi Bloomin asettamaan kysymykseen lapsen sukupuolen määräytymisestä. Myös lapsikuolleisuuteen syvennytään hartaasti. Kuin kontrastina tähän teemaan kuvataan Purefoyn perheen onnea. Lapsen nimikin on jo päätetty - herra Purefoyn vaikutusvaltaisen kolmannen serkun mukaan.Illanvietto jatkuuSitten lausuttiin Sana: Burkelle! Stephen syöksyy ulos ja antaa lähtömerkin. Olisiko viina loppunut odotussalista? Arvoitukseksi jää, miksi lähdetään ja vielä pää kolmantena jalkana. Bloom tosin seisahtuu hetkeksi hoitajattaren kohdalla ja lähettää ystävällisen sanan onnelliselle äidille ja pikkuvauvalle. Burkella viis ykköstä, herralle inkivääriolutta (arvattavasti Bloomille), varjelkoon, sitä ruunankusta! Absinttia mulle. Kaksi stauttia. Sama. Absinttia kaikille. Hyvät herrat sulkemisaika! Tästä Denzille lanelle. Vaihto tässä huoratalolle. - Ilta näyttää olevan vielä nuori.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20031112 (20031112) o
o AJK kotisivu o Joyce