Pihlanto Pekka
13 Rampa Nausikaa puistossa

 

Lapsenvahdit

Kolme "tyttöystävystä" paimentaa puistossa vajaan neljän ikäisiä hyvin meluisia ja poispilattuja kaksosia sekä pientä vauvaa. Tyyli ja kuvauskohde muuttuvat tämän jakson alusta täysin. Perinteisellä tyylillä kuvataan lasten kinaamista ja romanttisen, poikaystävänsä hylkäämän Gerty MacDowellin haaveilua "siitä oikeasta". Kertomus vaikuttaa täysin irralliselta aikaisemmasta. Aluksi vain muutama tuttu nimi vilahtaa tekstissä: rouva Dignam ja lähistöllä olevassa kirkossa touhuavat kirkonmiehet, kaniikki O'Hanlon ja isä Conroy, jota varmaankin vahingossa kutsutaan kerran "iso Conroyksi" (s. 351).

 

Tyttö parka - kuuma pirulainen

Mustapukuinen herra palauttaa ystävällisesti kaksosten pallon. Hän tuijottaa Gertyä ja hänen läpinäkyviä sukkiaan suurella mielenkiinnolla. Ärsyttävät pikku kaksoispennut (Gertyn näkemys) riitelevät ja meluavat häiritsevällä tavalla. Sitten, yllättäen Gertyn kanssa silmäpeliä pelaavan salaperäisen miehen henkilöllisyys paljastetaan: "Leopold Blom (sillä hän se oli) seisoi ääneti, pää painuksissa noiden teeskentelemättömien silmien edessä". Kolme tyttöystävystä lähtee illan hämärtyessä ilotulituksen räiskeessä pois ja traaginen yksityiskohta paljastuu: "Hän oli rampa! Voi! Bloom katsoi häntä kun hän liikkasi pois. Tyttö parka! …. Hyljätty kaunotar… Kuuma pieni pirulainen joka tapauksessa. Ei olisi ollut mitään vastaan." Bloom saa kuitenkin tyydytyksensä.

 

Aika pysähtyi

Bloomin tajunta virtailee Marthan kirjeessä, Mollyssa, Millyssä ja menstruaatiossa. "Helkkarin hyvä etten tehnyt sitä kylvyssä tänä aamuna…". Mitä? Juoniselostus vahvistaa, mistä oli kysymys. - Mollylla oli damaskit sinä iltana kun Bloom tapasi hänet ensi kerran. Tärkeä yksityiskohta? Bloom kelailee päivän aikaisempia tapahtumia - dramaattisin oli keksipurkin heitto häntä kohti. Hän pohtii, menikö liian pitkälle sanaillessaan juoppojen kanssa. Bloom oudoksuu, että hänen kellonsa pysähtyi juuri sillä hetkellä, kun hän arvelee Mollyn kohdanneen rakastajansa.

 

Mutta miten käy Boylanin?

Puiston rampa tyttö on selvästi Nausikaa, joka haikailee Bloom-Odysseun perään. Bloom olisi ollut halukkaampi seikkailuun kuin myyttinen esikuvansa. Kun nyt olen kiinnittänyt huomiota näiden kahden teoksen yhtymäkohtiin tuli mieleeni, että Mollyn rakastajan Blazes Boylanin saattaa käydä lopussa huonosti. Menisikö peräti henki, kuten Penelopeian kosijoilta?

 

Palautetta 

Pirkko K.: Kenen damaskit?

Pirkko: 

Luin tämän jakson myös englanniksi, ja itse asiassa solmio, damaskit ja hohtava paita olivat Boylanin, ei Mollyn. Tässä taas kerran suomen kielen "hän" vie hakoteille. - Tarkoitetaanko tässä muuten sellaisia Roope Ankka-tyylisiä säärystimiä? Minulla oli pienenä villaiset välihousut, joita myös sanottiin damaskeiksi. Lapsuustalvien kirous, kutittivat aivan hirveästi...


 

Pekka Pihlanto: Boylanin damaskit

Pekka: 

Kiitokset oikaisusta. Suomen kielen "hän" tosiaan hämäsi. Bloom paralla on paha trauma kun Mollyn rakastajan asu näin putkahtaa hänen mieleensä kesken Mollya ja Millya koskevan ajatusvirran. Luulisi, että hän ei välittäisi päästää mieleensä koko kilpakosijaa. Mutta tajunta on usein aika itsenäinen epeli...


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20031028 (20031028) o o AJK kotisivu o Joyce