Epäselvien velkojen perijäTällä kertaa Joyce tarjoaa uutuuden: kertojana esiintyy "minä" tai oikeastaan "mä" koko lukujakson ajan. Kuten jo tuo mä-muoto osoittaa, mistään kovin kultivoidusta persoonasta ei ole kysymys - kiroileekin aika reippaasti. Selailemalla aikaisempia lukujaksoja sillä silmällä, pystyisi varmaankin selvittämään, kuka tämä tyyppi on. Ainakin veikkaan, että hän on esiintynyt jo teoksessa ennenkin. Ammatiltaan mies näyttää olevan velkojen perijä - tai tarkemmin sanoen: vanhojen ja epäselvien velkojen kerääjä. Ei taida olla sentään mafian-tapaisen organisaation juoksupoika, sillä hän on turhaan yrittänyt periä velkaansa eräältä Moses Herzogilta - juutalaiselta, mikä muistetaan mainita. Mafian metodithan ovat niin tehokkaat, että rahat aina löytyvät viivytyksittä jostakin.
Arvoituksellinen "kansalainen"Velkojan ystävä Joe on ollut karjakauppiaiden kokouksessa, missä puhuttiin suu- ja sorkkataudista. Kovasti oli ajankohtainen se artikkeli, jonka Stephen Dedalus kiikutti lehden toimitukseen. Joe kanssa mennään Barney Kiernanille, siis kapakkaan ja otetaan useita kierroksia. Siellä istuu juopottelemassa arvoituksellinen "kansalainen". Ei siis haluta antaa hänelle nimeä, miksi? Toinen omituisuus on tämän minän kertomuksen lomaan asetettu täysin outo kertomusteksti tai parikin sellaista. Annetaanko ymmärtää, että joku lukee niitä samaan aikaan tämän kapakkakohtauksen kanssa? Toinen teksteistä koskee kuolemanjälkeistä elämää. Olisiko Molly kiinnostunut tällaisesta? Mutta hänellähän on juuri nyt muuta puuhaa.
Bloom opettaa alkoholin pahuuttaKapakka on siis taas valittu kohtaamispaikaksi, johon yksi ja toinen saapuu, Bloom muiden mukana. Omituinen Breen, joka suunnittelee kunnianloukkausjutun nostamista, tavataan toistamiseen - Bloomhan keskusteli aikaisemmin rouva Breenin kanssa. Mitään mielestäni merkittävää tai edes kiinnostavaa ei tapahdu kapakassa. Juoruilua ja turhia hölinöitä. Ehkä lievästi hauska on kuitenkin tarina, jonka mukaan Bloom oli yrittänyt opettaa erään vanhan "ämmän" serkkupojalle alkoholin pahuutta tuoden "pojan kotiin tinassa kuin keitetty pöllö". Poika oppi niin hyvin, että tuli kotiin ajurilla viisi kertaa viikossa käsi maassa "kun se oli juonut läpi kaikki merkit mitä siinä saatanan firmassa oli. Ilmiö!"
Joku luulee nähneensä Dignam-paranJoku tukevassa humalassa oleva luulee nähneensä juuri äsken kadulla Dignam-paran, vaikka hänet oli juuri haudattu. Taisi luulla Bloomia Dignamiksi. Huomattavan roolin tässä jaksossa saa jostakin syystä kapakassa pyörivä koira. Bloom haluaisi tavata Martin Cunninghamin Dignam-rassukan henkivakuutusasiassa. Bloom on ilmeisen hyvä ihminen, vaikka häntä yleensä parjataan.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20031015 (20031015)
o
o AJK kotisivu
o Joyce