|
Uusi luku on aluksi helppolukuista, paikoin kuin jostakin Hertta-sarjasta tai Netta Muskettia, noita 60-lukulaisten nuorten naisten "kasvattajia." Mutta onpa myös sankarittaren Gerty MacDowellin pääasiallisina valistajina naistenlehtien kauneusnurkat ja muotipalstat.
Hienohelman haaveilut
Joyce näyttää meille mitä tyttönaisen Gertyn pään sisällä liikkuu. Hienohelma käyttäytyy kaikkien naistenlehtien ohjeiden mukaan; pukeutuu tyylikkäästi varojensa mukaan, ei sorru alatyylin puheisiin, haaveilee suuresta rakkaudesta tai ihan aidosti Gerty haluaa aviomiehen, joka olisi hänen rakkautensa arvoinen. Jos sellainen löytyisi, hän kyllä palvoisi miestä, tekisi aamiaiseksi räiskäleitä, sillä hän tietää, että tie miehen sydämeen menee vatsan kautta.
Gertyn ajatukset ymmärtää. Tyttöraukka on joutunut kodissaan katsomaan isän alkoholismia ja väkivaltaisuutta ja ensirakkaus taitaa olla saavuttamattomissa, sillä Reggy Wyliestä tulee oppinut herra. Rannalla sattumalta ystävämme Leopold Bloom, hänkin rakkaudessaan pettynyt, joutuu Gertyn flirttailun kohteeksi. Ja onhan Poldy kiinnostava, ulkomaalaisen näköinen ja tyylikäs mustassa puvussaan.
Eroottisin luku
Gertyn ja Leopoldin silmäpeli rannalla kahden muun nuoren naisen läsnä ollessa (hyviä esiliinoja) on kerrottu erittäin eroottisena episodina, vaikka ei mitään konkreettista tapahdukaan. Hyvin ymmärtää kirjan ilmestymisajankohdan mentaliteetin ja kaksinaismoraalin ja sen, että kirja tuli kielletyksi ja oli kai Suomessakin "myrkkykaapissa". Jumalanpilkka ja seksi ovat aina saaneet sensuurimielialan vallalle.
Torstainen kesäilta rannalla tihkuu monenlaisia tunnelmia. Tavan mukaan päähenkilön ajatuksissa sekoittuvat messun ja todellisuuden kuvat. Mystiikkaa on niin rakkaudessa kuin sakramenteissa. Ihminen ei niitä käsitä järjellä vaan tunteella.
Gerty haluaisi nähdä maailman vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Pieni sivuseikka paljastaa sen, kun hän sanoo isoisänsä koiraa Garryowenia ihanaksi, vaikka edellisessä luvussa juuri todistettiin, minkälainen hurtta se on.
Jos menisin kotiin
Kello lienee 20 tienoilla tai pari tuntia yli pusuajan Cissy Gaffreyn proosallisen ilmaisun mukaan. Naiset, Cissy, Edy ja Gerty, tekevät lähtöä sillä lapset on pantava nukkumaan. Vasta nyt Bloom näkee, että Gerty on rampa. Se kertookin paljon tytöstä. Silti hän on miehen mielestä "kuuma pieni pirulainen".
Bloom selvittelee taas ajatuksissaan suhdettaan naisiin ja erityisesti vaimoonsa Mollyyn, joka varmaankin juuri näillä samoilla hetkillä on kokenut jotakin vastaavaa Boylanin kanssa, kuten Poldy pelkää.
Sankari herää ajatuksistaan kun lehtipojat huutavat Evening Telegraphin erikoispainoksen olevan myynnissä. Jos menisin kotiin, hän sanoo. Päivä on ollut tähän asti tapahtumarikas: Martha, kylpy, hautajaiset, Keyes, museo, jumalattaret, Dedaluksen laulu ja Kiernanin rääväsuu.
On mielenkiintoista nähdä mitä vielä ehtii tapahtua, vaikka päivä on kohta illassa. Kirjasta on vielä lähes puolet jäljellä, mutta onhan edessä suviyö.
|
o AJK kotisivu
o Joyce