Dublinin Kansalliskirjasto on tapahtumapaikkana. Viisi nuorta, tutut Stephen
Dedalus, Buck Mulligan sekä uudet tuttavat John Eglinton, George Russell
ja Richard Best, aikansa snobit käsittelevät kirjallisuutta,
ennen muuta William Shakespearen teoksia. Minua ihmetytti se, että
kuinka porukka sai pitää niin kovaa ääntä, sillä
luulisi kirjastossa noudatettavan hiljaisuutta.
AnalyysiäKirjalliset piirit ovat aina käyneet hanakasti vanhoja klassikkoja vastaan. Uutta ei synny, jos ei vanhaa työnnetä syrjään. En tiedä mikä oli Shakespearen arvostus vuosisadan alussa, mutta nyt häntä kyllä arvostetaan. Aina uusia sovituksia näkee hänen lukusista draamoistaan.Dublinilaisnuorten puheissa vilisee niin paljon kirjallisia lainauksia
ja symboliikkaa, että vain osasta saa otetta. Kaiken kaikkiaan tämä
luku otti kyllä voimille. Sen verran maailmankirjallisuus on tuttua,
että sentään jaksoi kahlata pariinkin kertaan läpi.
Mihinkään syväanalyysiin ei minulla ole rahkeita.
Kieli on uskontoJoyce pystyy pilkkaamaan kaikkia uskontoja kepeästi. Luvusta näkee, että hänelle kieli on uskonto, kuten viisaammat ovat väittäneet. Paljon lienee myös Saarikoskella osuutta. Erityisen huvittavaa oli lukea karjalan murretta, mutta käyhän se näinä murrebuumin aikoina.Koko teksti on täynnään sanaleikkejä ja hauskoja
luomuksia. "Dedalus juniorin lukupiiri" toteaa, että Jumalan jälkeen
Shakespeare on luonut eniten. Tässä sentään tunnustus,
vaikkapa paljon menee pilkan piikkiin.
Bloom sivuosassaSaamme havaita, että Bloom käy etsimässä tarvitsemaansa kuva ilmoitukseen. Hänelle etsitään kirjaston arkistosta Kilkenny People -lehti.Rääväsuu Mulligan nimittelee Bloomia jutkuksi. Puhuja on kaiken muun ohella paha rasisti. Vaeltava juutalainen toki sopii Bloomiin. Olemmehan nähneet miten mies kulkee pitkin ja poikin Dublinia.
|
||
PalautettaAsko Korpela: Shakespearen arvostus
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030927 (20030927) o
o AJK kotisivu o Joyce