|
Edellisjakso jätti Bloomin olohuoneeseensa.
Edellisjakso jätti Bloomin olohuoneeseensa. Huonekalu- ja kirjaluetteloista päästään nyt kurkistamaan Bloomin aarrelaatikon sisältöön. Siellä on suloisessa sekamelskassa Millyn piirroksia, joulukortteja, arpajaislippuja, pornokuvia ja Marthan kirjeet. Tonenkin laatikko avataan, mutta se sisältää pääasiassa virallisia papereita, mutta myös kuolleeseen isä-Rudolphin kirjeitä ja kuvia. Ne saavat Bloomin katumusta, siitä ettei ole noudattanut tapoja ja uskomuksia.
Vaikka Bloom on varautunut, takuina vakuutuskirja, pankkikirja ja osakekirja, pohditaan elämän vastamäkiä ja niiden mukanaan tuomia nöyryytyksiä. Poismuutto olisi tapa välttää nöyryytykset. Ja jos muuttaa voi sentään muuttaa kauniiseen tai mielenkiintoiseen paikkaan. Mutta ei, nyt on jo liian myöhä paeta. Bloom on väsynyt, mutta tekee vielä tilinpäätöstä täydellisestä päivästä, joka kuitenkin sisälsi epätäydellisyyksiäkin. Vihdoin hän jaksaa kiivetä ylös makuuhuoneeseen. Siirtää tyynyn jalkopäähänsä niin kuin Peppi Pitkätossu, asettuu makuulle pälyillen ja varovaisesti, kertaa mielessään Mollyn valloitusten sarjaa. Kateus, mustasukkaisuus ja luopumus käyvät mielessä, mutta päällimäiseksi jää kuitenkin mielentyyneys.
Vilkaisu seuraavalle sivulle ja kirjan lopun selailu paljastaa, että tässä jaksossa jätetään hyvästit Poldylle, hänen kyselyilleen ja huomioilleen. Poldy on kulkenut pitkän päivän matkan yöhön ja menee vihdoin nukkumaan. Muutama sana vaihdetaan Mollyn kanssa, valikoidusti kerrotaan ja vaietaan päivän tapahtumista. Päivän mittaan väliin melko terävältäväkin tuntunut ja muita tukenut Bloom tuntuu kutistuvan Mollynsa luona. Nukkuma-asentokin on kuin kohdussa.
|