|
Jo edellisissä luvuissa Leopold
on ollut mukana seurueissa ja tapahtumissa, jotka tuntuvat hänen kaltaiselleen
kovin vierailta. Kirjan alun perusteella Leopold vaikutti varsin järjestelmälliseltä
ja siivolta, toiset huomioonottavalta mieheltä. Lounaspaikkansakin
hän vielä valitsi tarkasti, jotta sai sekä kunnon ruokaa
että myös kanssaruokailijat olisivat olleet kunnollista väkeä.
Mutta nyt on Leopold jo toistamiseen osallisena juomingeissa, tosin hän
taitaa itse tyytyä varsin varovaiseen maisteluun. Sitä ei voi
toisista suinkaan sanoa ja kaikkein tolkuttomimmassa tilassa on ystävämme
Stephen.
Juominkien paikka on outo, synnytyssairaala. Miten ihmeessä tuo
porukka on sinne joutunut? Onhan joukossa toki medisiinareita, mutta silti
ihmetyttää. Synnytysten ja lasten alulle panon ympärillä
jutut sitten pitkälti kiertävätkin - laidasta laitaan aina
muinaisten kelttien huolehtivasta "neuvolatoiminnasta" Malachi Mulliganin
"lapsettomuushoitoihin". Kaikkia ruokottomien puheitten taustalla on meneillään
rouva Purefoyn vaikea synnytys ja ulkona pauhaa ukkonen ja kaatosade. Ensimmäiset
varsinaiset lausehirviötkin tulevat vastaan heti luvun alussa.
Tässä kummallisessa ympäristössä Stephen ja
Leopold kohtaavat. Eivät he täysin vieraita toisilleen taida
olla. Leopold suhtautuu Stepheniin huolehtivaisesti, onhan Stephen hänen
ystävänsä poika, joka on joutunut huonoon seuraan. Tuo huono
seura on nyt läsnä, etenkin kun Malachi Mulligan vielää
saapuu paikalle. Jotenkin yhteenkäypää ajatuksenjuoksua
Stephenin ja Leopoldin välillä on havaitavissa, kun vain he jättävät
nauramatta tietyille jutuille. Stephen on tavallaan syy miksi Leopold on
koko kummallisessa tilaisuudessa. Nähtäväksi jää
onnistuuko Leopold pelastamaan Stephenin huonoilta teiltä.
|