Kuninkaan vaunua vetävien hevosten kaviot vielä kumahtelevat
kadulla. Edellisen jakson liikkeestä siirytään loittonevien
kavion kopsahdusten saattelemana musikaaliseen suvantoon. Nyt ollaan paikallaan
Ormond'silla, mutta henkilöitä ja näkökulmia on lähes
yhtä lailla kuin edellisessä jaksossakin. Suvannossa muhii jo
pyörteitä uusiin tarinaan ryöpsähdyksiin. Puheiden
tasolla liikutaan niitä näitä linjalla, mutta henkilöiden
ajatuksissa, etenkin Bloomin, tulee tärkeä esiin.
Pubin puolella
Kikattelevien baarineitien Kullan ja Pronssin keskustelu avaa jakson. Vähitellen
pubiin virtaa tuttuja asiakkaita mm. Lenehan, Simon Dedalus, kuuluisan
pojan kuuluisa isä, vaikka hän sillä nimellä itseään
haluakaan tuntea, isä Cowley, Lidwell, Ben Dollard ja Tom Kernan ainakin.
Ukot hakkailevat tyttöjä, joiden kai tuommoiset puheet täytyy
kestää. Juodaan viskiä ja stouttia ja sitten lauletaan Si
Dedalus ja Ben Dollard etunenässä.
Ja pistäytyypä siellä Blazes Boylankin - kukka napinlävessään,
mutta kili-kili pian hän jo kulkee pitkin Bachelor's Walkia.
Ravintolan puolella
Bloomin erilaisuus taas korostuu. Hän ei ole baarin puolella muiden
mukana naurattamassa baarityttöjä ja laulamassa. Ei Bloom on
hienommalla puolella nauttimassa päivällistä oikein pöydän
ääressä. Jo noin sisäelinruoka samalle päivälle.
Siideri ruokajuomaksi tuntuu hassulta valinnaltaan lounaan burgundilasillisen
jälkeen. Seuranaan hänella on Goulding, mutta pääasiassa
Bloom on omissa mietteissään. Oven raosta hän kuitenkin
kuulee mitä toisella puolella tapahtuu.
Bloom kuulee myös Boylanin menevän ja arvaa varmaan hänen
matkansa olevan Mollyn luo. Bloom on surumielinen. Muistelee yhteisiä,
menneitä onnen hetkiä Mollyn kanssa, mutta mieleen tulee taas
myös kuollut poika Rudy. Vanhaksi hän tuntee itsensä. Jotakin
Bloominkin pitäisi tehdä ja mitä hänelle jää
- kirje kirjoitettavaksi Marthalle. Hän ei hakkaile pikkutuhmin kokkapuhein
vaan vähän hienommin, kirjallisesti.
|