Korpela Asko
20 Raittiissa ulkoilmassa

• Kartalta voisi katsoa ja perästä kävellä
• Punapartainen merimies tuntee Stephenin
• Palautetta
• Pirkko K.: Kultajyvä
• Lähetä palautetta!

Raitis ulkoilman pyyhkäisee pois hallusinaatiot, mutta alkoholin palaminen ottaa kivuliaan aikansa. Siitä kärsii tietenkin ennen muuta Stephen. Tarvittaisiin virkistävää juomapuolta ja murenaa. Sitä saattaisi löytyä parin korttelin päässä. Mutta miten sinne päästäisiin. Ei näy ajureita eikä oikein jalka kanna. - Siis täysin loogista ja konstailematonta asiaa! Melkein jo luulin, ettei sitä enää tulekaan. Veiputettuaan aikansa lukijaa sormensa ympärillä Joyce valmistautuu ehkä pehmeään laskuun niin kuin alkaa pudottaa korkeutta 20 minuuttia ennen kentälle laskeutumista. Varmaan kääntää vielä lukijan mielenkin myötäkarvaan, mitenkä muuten olisi maineensa säilyttänyt!

Kartalta voisi katsoa ja perästä kävellä

Reittiä selostetaan, ei kulje ihan valoisimpia katuja. Kulkijoita kuitenkin tulee vastaan. Ovatko oikealla asialla vai pistooliako tarjoavat kylkiluiden väliin: rahat tai henki? Ainakin Bloom ymmärtää varoa, joutuu tosin jättämään suojattinsa juopon tuurilla selviämään. Mutta ehkä on jollakin tavoin ainakin puolituttu tämä pummi, jolle hyväsydäminen Stephen kaivaa taskustaan puolikruunusen (2½ shillinkiä [=5 nykypenniä] vieläköhän mahtavat nimitystä käyttää?) Ehkä ei varsinaisesti pummi olekaan, työtön ja todellisessa ahdingossa. Eikö pystyisi Stephen työtä järjestämään? Olisiko opettajan homma mitä? - Ei käy. Tyhmä koulussa. Toisaalta: jos et ymmärrä mistään mitään, ryhdy opettajaksi. Siinä oppii.

Punapartainen merimies tuntee Stephenin

Öinen vaellus jatkuu. Ajurinsuojaan vihdoin pääsevät ja jonkinlaista kahvia ja 'antediluviaalisen' sämpylän kuvatuksenkin saivat. Suojassa on myös punapartainen merimies, seilannut 7 vuotta kotona käymättä. Muistuu mieleen Alastalon salin mainio Albatrossin tarina. Taannoin kolmannen kerran sen näyttämösovituksen näin, Juha Hurmeen 'itsenäisyyspäivän vastaanotolla'. Oliko myös juuri seitsemän vuotta, kun Kalle Villen laivalla meriä seilasi. Olisi ehkä seilannut enemmänkin, mutta kun arkkuun ei enää mahtunut rahaa ja kun laivan portaatkin oli jo käytetty tähän uudempaan arkkuun. Tämä Dublinin 'Kalle' ei rahoilla kerskunut, mutta tunsi ilmeisesti isänsä näöstä Stephanin, kun kyseli tuntisiko tämä Simon Dedaluksen. Ja sitten merimies kertoo tarinoita maailman meriltä niin kuin Seitsemän veljeksen eno Jukolan Pojille.

Tiedä vaikka sekä Kivi että Kilpi olisivat tästä saaneet innoituksensa. Jaa, eipä historiallisista syistä ainakaan Kivi ole voinut Joycelta mitään oppia, tuskin on toisin päinkään ollut. Kyllähän merimiesjuttuja on maailman sivu kerrottu, niin kauan kuin mertakin on kynnetty. - Tämä lukujakso sijoittuu nyt siihen vaiheeseen kuin oikea Odysseus tapaa sikopaimenensa Eumaeuksen. Tarinaa meriseikkailuista siinäkin kerrotaan. Seuraavassa jaksossa nähdään, onko tässä ehkä jokin opetus tai juju vai jääkö pelkän tarinan tasolle.

Palautetta 

Pirkko K.: Kultajyvä

Lähetä palautetta!