18 Limbonlimbonlimbo
Voisiko tästä saada jossakin mielessä nautinnollisen?Mieleen tulee kolme esimerkkiä: Boccacion Decamerone, Chaucerin Canterbury Tales ja koko Moravian tuotanto. Kaksi ensimmäistä ovat ilman muuta 'varsin nautinnollisia'. Niissäkin on kyllä kaikenlaista, mutta sittenkin: niitä lukee ihan mielikseen, jopa odottaen, että milloin tulee 'taas sitä'. Tiedän, että Italiassa on jonkinlaisia ongelmia, kun Decameronea luetetaan lapsilla. Siinä on paljon erittäin sopivaa luettavaa lapsille, mutta myös sellaista, joka ei sovellu. Eikö liene erityisten Lasten Kalevaloiden tarkoituksena vähän sama asia: jättää seksi [ym 'paheellinen'] pois? Chaucerista en muista enkä osaa sanoa muuta kuin, että en ihan korkeimpia pisteitä ole antanut (enpä näköjään Decameronestakaan) ja että olen jäänyt ihmettelemään, kumpi näistä kahdesta on historiallisesti vanhempi. Sen on täytynyt olla toiselle ainakin 'innoituksena', niin samanlaisia ovat kertomukset. Mitä Moraviaan tulee, olen näköjään antanut kaikista lukemistani täydet kolme pistettä. Vaikutelmani on se, että Moravian teksti on kielellisesti aivan upeata. Melkein on ajatus, että harmi kun aihepiiri on se mikä on. Avaimen reiästä tirkistelijäksi siinä itsensä tuntee, sille ei mahda mitään. Hyvin kaukana kuitenkin Joycen hallusinaatioista.Onko tämä vihdoin pohjanoteeraus, vai vieläkö lisää?Siinäpä kysymys. Antaisiko siihen jonkinlaista ennakkoaavistusvastausta yksinkertaisesti taulukko, jossa on rinnastettu Homeroksen Odysseus ja tämä Joycen. Olen lisännyt tämän ja muutamia muita linkkejä pääsivullemme. Sen mukaan saattaisi Circe juuri olla tämän suunnan pohjanoteeraus. Mainitaan tämän osan yleiseksi luonteeksi (Technic) 'Hallucination'. Näistäkään uusista linkeistä en vielä löydä sitä mitä kaipaisin: spekulointia Joycen vaikuttimista ja tekstin spekulatiivisia tulkintoja. Osaako joku muu opastaa?Sanastoa kertyySanastoa kertyy edelleen noin yksi per sivu nopeudella, oikeastaan nyt vähemmän kuin edellä. Alkaa näköjään tulla jo ennen esiintyneitä, mutta ei mieleen jääneitä kuten nyt tämä 'piikkihernepensas'. Olinpa merkinnyt sanastoon laitettavaksi myös sanan 'hoof'. Pyyhin kuitenkin yli, kun käännöksessä oli ainoa merkitys, joka itselleni oli ennestään tuttu: 'kavio'. On vain kohdassa, jossa se ei oikein tunnu luontevalta, tarkoittaa ihmisen jalkaa. Mutta onko Bloom tässä ylipäänsä ihminen vai onko joku kentauri, vai mitä ne 'hevosen ruumis, ihmisen pää' oliot ovat? Oli muuten Lissabonissa Gulbenkianin taidemuseossa upea maalaus, olisiko ollut 1600-luvulta, jossa juuri tällaiset oliot (mikä olisi oikea sana? - tuskin 'eliötkään') olivat juuri niissä puuhissa, joita Joyce tässä kuvaa.
|
||
PalautettaPirkko K.: Spekulatiivista järkeilyä
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20031207 (20031207) o 
o AJK kotisivu o Joyce