Korpela Asko 
13 Ylitsevuotavaa elämänalkua

Taas uusi sävellaji

Tämä vaihtelun laji on jämähtänyt paikalleen, vakioksi: uusi luku, uusi asia - uusi kertomisen tyyli. Pöllämystyneenä joudun taaskin ihmettelemään kirjoittajan kykyjä. Mitä ihmeen tyyliä on tämä tämänkertainen? Jonkin aikaa aivo kelaa, tulee mieleen puolen vuosisadan takaiset 'naistenlehdet' Nyyrikki ja Perjantai. Vai oliko sellainen Perjantai, vai ilmestyikö Nyyrikki juuri perjantaisin? Lehti oli nykyisten paikallislehtien kokoinen ja näköinen, ei siis aikakauslehden muotoinen. Sitä meidän piiat tilasivat ja lukivat. Minäkin sen verran, että kertomusten 'tyyli' painui mieleen. Nuorten 'sinkkunaisten' romanttisia mietteitä ja kaipausta siitä oikeasta ritarista. Täsmälleen tähän tyyliin alkaa tämänkertainen lukujakso. Että osaakin noin asettua nuoren naisen nahan alle ja sieltä elämää katsella! Vai onko kaikki nimenomaan juuri miehen - kirjailijan ja minun - kuvitelmaa siitä, mitä nuori nainen ajattelee? 

Englanninkielistä tekstiä lukiessa kuvaus näyttää viattomalta, oikeastaan lähes tympäisevän tyhjältä jaaritukselta. Loppua kohti kuitenkin alkaa selvitä. Kiusallisesti kuitenkin jää vihjeiden ja arvailujen tasolle. Mitä se Nausicaa olikaan? 
 
 

Kuumenevat vihjeet

Ei, mutta tämähän on kuin niissä tietokilpailuissa, joissa annetaan yhden pisteen, kahden pisteen… vihjeitä, vai taitaa ollakin järjestys päinvastoin: jos ensimmäisestä vihjeestä huomaa, saa viisi pistettä, sitten neljä jne. Tässä kuten muutamassa muussakin lukujaksossa ensin näyttää pääosassa olevan aivan sivulliset ja joutuu ihmettelemään, miten tämä liittyy Leopold Bloomin päivän kuvaukseen. Nuoret äidit paimentamassa lapsiaan rannalla. Missä Bloom? Paikalla - ilmoitetaan suluissa siinä vaiheessa, kun jo on alkanut tapahtua muutakin kuin lapsukaisten jokeltelua. Joukosta erottuu Nausicaa, miestä janoava nainen, vai onko mielessä vain arsenaalin kylmäharjoitus ilman janoa? '… sillä Gerty tiesi, että tuollaisten miesten intohimo oli sellaista'. Bloomiin keinot kuitenkin purevat sataprosenttisesti. Vihjaillaan, ja ennen pitkää esitetään kaikki vihjeet tolloille tarkoitettuja yhden pisteen vihjeitä myöten. Elämänvoimaa siinä valuu housunlahkeeseen. Luvun alussa selviää, että paikalla on nimenomaan nuoria naisia. Tässä kohdassa voisi helposti päätellä myös jotakin Bloomin iästä. Koska miehellä on viisitoistavuotias tytär, täytyy hänen olla päälle kolmeviitonen. Toisaalta ei voi olla paljon yli viidenkymmenenkään, sillä myöhemmin tällaiset etäpurkaukset ilman kosketusta ovat 'förbi', vaikka mitä näkyjä eteen avautuisi. 

Enpä ihmettele, että juuri tämän luvun perusteella Ulysses ahdasmielisessä Amerikassa joutui kiellettyjen kirjojen luetteloon. Eipä muistu mieleen klassikkoa, jossa tällaista tekstiä olisi. Eikä ole muutenkaan tullut tällaista luetuksi - paitsi 'italialaisella kaudellani' vuosina 1985-95. Tuli luetuksi muutama Alberto Moravia. Moraviaa lukien tuntee itsensä avaimenreijästä tirkistelijäksi. Kukaan yhdenkin Moravian lukenut ei ole viaton. Melkein ei kehtaisi tunnustaa lukeneensa, mutta kun sen kirjallinen tyyli on niin loistavaa! Vasta äskettäin on käynyt selväksi, että muutkin lukevat Moraviaa, se on yksi eniten myydyistä italian kirjallisuuden suomennoksista. Kyllä tässä lukujaksossa on moraviaa - niin tai ehkä paremminkin Moraviassa Joycea. 
 
 

Kielellä vongaten 


Tässä ei nyt enää 'panna paremmaksi', ei kommentoida suuseksiä, koska sitä ei Joyce kuvaile. Ihan vain viattomia kielellisiä kysymyksiä kuten tavakseni on tullut. Sanastoa kertyy sana per sivu tahtiin eli aika paljon. Harmi, että tuli aloitetuksi vasta sivulta 200. Käännettäviin lauseisiin tulee uusi kieli espanja. Edelleen vain kasvaa ihailu kääntäjän taitoja kohtaan. Muutama ihmettelyn aihe kuitenkin löytyy. 'Hakalappu' (S340) 'bib' (E450), 'ruokalappu' tai 'kaulalappu'. 'Nimettömät' (S340) - Olen luullut, että vain naisten pikkupöksyt olisivat 'nimettömät', ei lasten. Miten mahtaa olla? 'Uunin ranssi' on myös sana, johon huomio kiintyy. Minä sanoisin 'rantsi' (S352). Ruokalappuun liittyy ilmeinen kömmähdys: 'dribling' (E464,S350) on jäänyt kokonaan kääntämättä. Olisiko 'tuhruinen'? 'Retroussé' (E465,S351) - ranskalainen sana, joka kuvaa nenän muotoa vastakohtana 'kotkanenälle'. Eikö tuon olisi voinut sanoa englanniksi, suomeksi? Saarikoski näyttää ottaneen johdonmukaisen kannan: jos alkutekstissä on muuta kuin englantia, sitä ei käännetä. Mitä tarkoittanee 'tephilim' (E494)? Saarikoski panee 'tefilim' (S371). Mitä merkinnee? Jaha, netistä selviää: ilm juutalaiseen uskontoon liittyvä esine.

 

Palautetta 

Pirkko Perävainio: Ranssikin käy

Pirkko:  Omassa sanavarastossani on uunin ranssi. Mutta esimerkiksi lounaismurteissa se lienee uunin krant. 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20031104 (20031103) o o AJK kotisivu o Joyce