Korpela Asko 
07 Bloom taas jalan päällä ja aivon lennolla

Pari Saarikosken ärsytystä

Taaskaan en englanninkielisestä tekstistä makua saanut mutta suomennos uppoaa tajuntaan kevyen tuntuisesti. Kuitenkin heti alkusivuille sattuu pari opponoitavaa: suomennoksen sivulla 147 on sana 'fosforeshenssi'. Epäilen ettei ole vain kirjapainossa syntynyt painovirhe, vaan on Saarikoskelta peräisin. Tietääkseni kuuluisi olla 'fosforesgenssi' (< generoida) - [Ei se kyllä näinkään ole, vaan miten? - 'fosforesenssi' sanoo Nykysuomen sanakirja]. Samalla sivulla on kaksi muutakin: 'Kasvakaa ja moninkertaistukaa.' Miten mahtaa olla uusimmassa Raamatun käännöksessä, mutta tähän asti olen oppinut: 'Kasvakaa ja lisääntykää.'. Vaikka Saarikoski tarkoituksellisesti käyttää puhekielen ilmaisuja, ei niitä mielestäni pitäisi panna yhtäkkiä yleiskieliseen tekstiin ilman tehokeinotarkoitusta. Sellainen on 'markariini', vai olisiko sekin vain painovirhe? Sanastossakin on sana 'pasternakka', minun mielestäni pitäisi olla 'palsternakka'. 
 
 

Sanastoa olen ryhtynyt laatimaan

Olisi pitänyt jo alusta lähtien alkaa koota sanastoa. Nyt olen sen tehnyt. Olen yksinkertaisesti merkinnyt englanniksi lukiessani outoja sanoja ja sitten etsinyt Saarikosken tekstistä niille suomennokset. Hyvin olen selvillä, että voisi olla synonyymeja ja voisi olla ihan muita tavallisempia suomennoksia, mutta ainakin aloitan näin, ottamalla vastineet suoraan Saarikosken tekstistä. Laadin sanaston Excel-työkirjaan. Sanasto-ohjelma tulostaa siitä leikepöydän kautta otetun tekstitiedoston HTML sivuiksi sivunumerojärjestyksessä ja aakkosjärjestyksessä. Mielelläni otan vastaan kommentteja, lisäyksiä, korjauksia. Linkit näihin löytyvät myös pääsivulta oikealta osanottajaluettelon alta. Saarikosken keksimiksi epäilen sanojen 'mooching', 'gaudy' ja 'ar' suomennoksia. 
 
 

Bloom vaeltaa ja tapaa tuttuja

Tässä on taas sellaista kuvausta paikoista, että voisi hyvin kuvitella jonkun tosi-fanin tunnistaneen paikat ja kulkeneen kirja kourassa jalanjäljissä. Valistuneiden omistajien voisi kuvitella kertovan ohi kulkijoille: 'Tässä Bloom tapasi sen ja sen henkilön, sanoi sille sitä ja sitä. Jossakin pikku kaupungissa, kuten esimerkiksi aikoinaan koulukaupungissani Haminassa voisi kuvitella Bloomin kaltaisen alkuasukkaan tapaavan joka korttelissa jonkun tuttavan ja vaihtavan pari sanaa, vaikkei meillä ihan niin tärkeänä small-talk käykään kuin esim juuri Irlannissa. Mutta Bloom asuu suurkaupungissa, mitä lienee ollut asukkaita sata vuotta sitten. Sellaisessa ei niinkään naapureita tunneta. Vaikka toisaalta talotkaan eivät ainakaan silloin olleet tällaisia kolosseja, joissa asuvat eivät naapureitaankaan tunne eivätkä tervehdi. Itse olen muuten juuri muuttanut merkilliseen taloon, jossa nimenomaan tunnutaan tervehdittävän kaikkia rapun asukkaita tai vieraita. Ennen en ole sellaista tavannut. 

Paikkoja (sikäli kuin ymmärrän): Graham Lemon, Butlerin muistotalo, O'Connelin silta, Ballast Office, Westmore Street, Irish Timesin talo, Fleet Streetin risteys, Boltonin Westmoreland house, Irlannin parlamenttitalo, Tommy Mooren patsas (?), Dublin Bakery Companyn teehuone (?), Tuomiorovastin talo, Nassau street, Maison Claire, Adam court, Grafton street, Brown Thomasin silkkikauppa, Duke street, Combridgen kulma, Burtonin ravintola, David Byrnen krouvi, Dawson street, Duke lane, sokerileipuri Grayn kulma, Postitoimisto, Doranin kapakka, Kildare street, Museo. 

Tapaa henkilöitä reaalimaailmassa: rouva Breen, Nosey Flynn, Davy Byrne, Paddy Leonard, Bantam Lyons, ajuri, sokea nuorukainen, sir Frederick Falkiner. 
 
 

Ajatus lennossa harhailee

Näitä paikkoja mainitaan ja näitä henkilöitä. Rouva Breenin kanssa puhelee melko pitkään. Sitten kapakassa Nosey Flynnin ja Davy Byrnen kanssa. Mutta enemmän hän antaa ajatuksensa lentää. Muistelee Mollyn tapaamista vuosien takaa. Poliisinkin kanssa oli ollut rettelöitä. Ne muistuvat mieleen. Syntymää ja kuolemaa muistelee. Nälkä alkaa vaivata ja mieli kääntyy ruokaan, lihaan, vereen. Voileipää. Sardiineja. Kannibalismia. Kosheria. Sinappia. Viiniä. Jätelöä. Ostereita. Kermaa. Shampanjaa. Perunaa. Saippuahan hänellä on ollut koko aamun taskussa. Mitä hän sillä? On siinä miehellä mietteet!

 

Palautetta 

Pirkko K.: Ostereista ja ärristä

Pirkko:  Tämä ei ole Saarikosken keksintö. Ranskassa olen kuullut sanottavan, että ostereita voi syödä vain niiden kuukausien aikana, joiden nimessä on r-kirjain. Kesäkuussa ei ole. Ehkä kysymys on säilyvyydestä lämpiminä kesäkuukausina? Suomentaessa hankala juttu tämäkin. 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20030921 (20030921) o o AJK kotisivu o Joyce