01 Sivistynyttä, mutta karkeapuheista seuraa
Olen nähnyt tämän tornin ...Tästä kirjasta en etukäteen tiennyt mitään muuta kuin että se on kuuluisa ja tuonut tekijälleen Nobelin. Olen myös kerran käynyt viikon lomamatkalla Irlannissa, keväällä 1997. Aivan ihastuttava matka, yksi parhaista, mutta ainoa pitkiin aikoihin, josta jäi matkakertomus tekemättä. Matkan onnistumisen takasi se että olimme irlantilais-suomalaisen tuttavapariskunnan vieraina ja he näyttivät paikkoja ja kertoivat asioita. Näimme mm tässä puheena olevan tornin, jossa Joyce asui ja kirjoitti kuuluisan kirjansa. Mutta vain näimme ohi ajaessamme. Ehkä olisimme menneet tarkemmin katsomaan, jos olisin arvannut, että sittenkin joskus lukisin kirjan. Irlantilainen ystävämmekään ei ole lukenut... eikä lupautunut nytkään lukemaan kanssamme, vaikka pyysin.Luin ensin englanniksi enkä huomannut mitäänOn ollut puhetta, että tämän voisi lukea englanniksi tai suomeksi ja samoin voisi kommentoida kummalla kielellä hyvänsä. Englantihan on nykyajan latinaa, lingua franca, jota kaikki ymmärtävät ja useimmilta syntyy tekstiäkin helposti. Jos kirjoittaisimme englanniksi, saattaisi teksti tavoittaa hakukoneiden kautta lukijoita mistä hyvänsä. Tämä on ollut minun motiivini, kun olen englanniksi kirjoittamisen mahdollisuutta ajanut. - Nyt näköjään kuitenkin suomeksi... Englanniksi lukiessani vain aavistelin puheenparren tyylillistä tasoa, pääasiassa asioista joita tekstissä käsitellään. Ad hoc tarpeeseen keksityn tuntuisia sanoja tuntuu olevan aika tiheässä, mutta mikä niiden tyylilaji on? Kun sitten luen Saarikosken suomennosta, joudun vähän häkellyksen valtaan. Tulee mieleen, että onkohan tässä tullut haukattua p-kaa, teoksen, tai ainakin käännöksen tyylin mukaista ilmausta käyttääkseni. Samalla kuitenkin muistan, että Jermu Laine, niin juuri se sama, on ystäväni Tapio Pekolan sanojen mukaan lyönyt täydellisesti lyttyyn Saarikosken suomennoksen nimenomaan näiden tyylikysymysten osalta. Laineen kirjoitus on julkaistu Valvojassa. Pitäisi nyt ehdottomasti liittää sivustoon.Kreikka ja latina lentävät, mutta myös alatyyliMitä väkeä nämä nyt oikein ovat? Latina lentää ja kreikka, mutta puheet pysyvät varsin raadollisella tasolla, kirjaimellisestikin - kalmosta keskustellaan. Yksi muka äitinsä tappanut. "Herran Pyhä Ehtoollinen: ruumis ja sielu ja verta ja rapaa"... Mitä tämä oikein on? Irlanti on katolinen maa. Selviääköhän tästä kirjasta totuudenmukainen kuva irlantilaisten suhtautumisesta katoliseen uskontoonsa? Tämä lainattu lause ei paljoa lupaa, vai meneekö jotenkin Saarikosken piikkiin? 'Ouns' [rapaa] - Advanced Learners Dictionary of Current English ei sanaa tunne, eikä The New Penguin English Dictionary, Webster Universalia en viitsi muiden alta kaivaa ja Oxford Concise, varsinainen luottolähteeni yli 40 vuoden ajalta on muutossa joutunut johonkin. Jaa, mutta onhan netti! - Ei auta. Harvinaisena sukunimenä tarjotaan! Mistähän se Saarikoski on rapansa saanut?Kuolemasta keskustellaan raadollisin termein"Niin, kultaseni." Ketä tässä oikein on? Noinhan suomeksi sanottaisiin vain naiselle. "Yes, my love?" voidaan kyllä sanoa miehellekin. Partaa tässä kuitenkin vain ajetaan ja aamuteetä juodaan. Ei taida olla naisia paikalla, paitsi se täti, joka käy tuomassa maitoa herrojen teehen. Minäkin opin juomaan teetä ehdottomasti vain maidon kanssa, kun olin kesän 1960 Liverpoolissa alkoholia myymässä. Tee maidon kanssa on ihan eri juoma kuin tee ilman maitoa, sitruunan kanssa tai hillon kanssa kuten Venäjällä juodaan ja eri juoma kuin tee sellaisenaan, kuten nyt itsekin juon laktoosi-intolerantikkona. - Juomien kuningas joka tapauksessa. Ravan lisäksi räkä on puheenaiheena. Yäk, mitähän muuta vielä tulee? Saman tien otetaan esille arvaus siitä, miten Stephenin äiti kuoli. Tädin mukaan Stephen tappoi. Ei ollut suostunut äidin viimeiseen pyyntöön polvistua rukoukseen puolestaan. Pakanoiksi ilmoittautuvat. Kuka näistä työkseen ruumiita leikkeleekään? Montako näitä oikein on: Stephen, Buck Mulligan, Kinch, Haines... vai onko tässä nimiä ja lempinimiä sekaisin kuin venäläisissä romaaneissa [jopa useita rinnakkaisia, jotka eivät lainkaan toisiaan muistuta]?Mitähän tästä oikein tulee. Jotenkin on kuitenkin
maanläheinen maku ihan kuin oikeassa Odysseiassakin. Mitenkähän
sekin sitten tähän tulee liittymään?
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030809 (20030809) o 
o AJK kotisivu o Joyce