Tudeerit 

Homeros: Ilias

01 Rutto. Viha.

Apollonin pappi Kliryses tulee kreikkalaisten leiriin lunastamaan Agamemnonin haltuun joutunutta tytärtänsä; Agamemnon kieltää röyhkeästi. Rangaistukseksi Apollon ampuu kreikkalaisleiriin ruttonuoliaan, ja kansaa kuolee joukoittain. Akhilleuksen kokoonkutsumassa leirikokouksessa tietäjä Kalkhas ilmoittaa, että jumala on lepytettävä lähettämällä tyttö isänsä luo. Agamemnon suostuu vastahakoisesti, mutta vaatii hyvitystä. Hänen ja Akhilleuksen välillä syntynyt kiivas sanakiista päättyy siihen, että Agamemnon anastaa Akhilleuksen naisvangin, Briseiin, ja Akhilleus syvästi loukkaantuneena kieltäytyy ottamasta enää osaa taisteluihin. Ilänen äitinsä Thetis pyytää Zeusta sallimaan troialaisten voittaa, kunnes kreikkalaiset suovat Achilleukselle hänelle tulevan kunnian. Zeus suostuu; sen johdosta Here alkaa riidellä, mutta Hefaistos saa esiintymisellään sovun palautumaan kuolemattomien keskuuteen. . 
 

02 Agamemnonin uni. Väen koettelu. Boiotia eli laivojen luettelo. 

Zeuksen lähettämän petollisen unen yllyttämänä Agamernnön päättää ryhtyä suureen taisteluun, jossa uskoo valloittavansa Troian. Mutta ensin hän panee väkensä sotainnon koetteelle, ehdottamalla sodasta luopumista ja paluuta kotimaahan. Väki rientääkin ilomielin panemaan ehdotusta toimeen, ja vaivoin onnistuu Odysseuksen ja Nestorin palauttaa järjestys ja lietsoa uudestaan sotaintoa. Joukot järjestetään taisteluun. Luetellaan kaikki eri seuduilta tulleet laivastonosastot ja niiden päälliköt. Troialaisetkin varustautuvat taisteluun. Lyhyesti luetellaan heidän ja heidän eriheimoisten liittolaistensa osastot ja näiden päälliköt. 
 

03 Valat. Tähystely muurilta. Pariin ja Menelaoksen kaksintaistelu. 

Joukot ryntäävät toisiansa vastaan. Menelaoksen lähestyessä Aleksandros eli Paris ensin väistyy, mutta kun Hektor nuhtelee häntä, niin hän rohkaisee mielensä ja ehdottaa sotaa ratkaistavaksi kaksintaistelulla. Sill'aikaa kuin valauhreja hankitaan, Priamos Troian porttitornissa tiedustelee Helenelta taistelukentällä näkyviä kreikkalaispääliiköitä. - Tehdään valallinen sopimus: jos Menelaos kaatuu, saa Paris pitää Helenen ja hänen kanssaan ryöstetyt aarteet ja kreikkalaiset palaavat maahansa; jos Paris kaatuu, niin troialaiset luovuttavat Helenen aarteineen sekä maksavat lisäksi sakon. Kaksintaistelussa Menelaos voittaa Pariin; Afrodite tosin viime tingassa pelastaa tämän, mutta Menelaoksen voiton nojalla Agamemnon vaatii sopimuksen täytäntöön panoa. 

04 Valat rikotaan. Agamemnonin tarkastuskäynti. 

Zeuksen kehoituksesta Athene pitää huolta siitä, että sopimus troialaisten taholta rikotaan. Siinä tarkoituksessa hän ihmisen hahmossa yllyttää Pandaroksen ampumaan jousella Menelaosta. Tämä haavoittuu, ja Agamemnon käskee väkensä ryhtymään taisteluun; käyden osastosta toiseen hän nuhtelee vitkastelijoita, kiihottaa taistelunhaluisia, ylistää taattuja urhoja. Alkaa ankara taistelu, jossa troialaisia kiihottaa Apollon, kreikkalaisia Athene. 
 

05 Diomedeen urotyöt. 

Taistelun tuoksinassa kunnostautuu varsinkin Diomedes, jolle Athene lisää voimia ja uljuutta. Mm. hän kaataa Pandaroksen ja heittää valtavaria kivellä Aineiasta, niin että tämä menee tainnoksiin. Aineiaan äiti Afrodite yrittää häntä pelastaa, mutta Diomedes haavoittaa jumalatarta peitsellaan ja tämä pakenee Olympokselle. Diomedes hyökkää uudestaan Aineiaan kimppuun, mutta Apollon torjuu hänet ja pelastaa Aineiaan Troiaan. Ares kiihottaa Troialaisia ja lähettää toipuneen Aineiaan uudestaan taisteluun. Areen avustamana Hektor johtaa troialaiset rajuun hyökkäykseen. Väkevän Aiaankin täytyy peräytyä. Lykialainen Sarpedon surmaa Herakleen pojan Tlepolemoksen, mutta haavoittuu itse. Here ja Athene lähtevät kreikkalaisia rohkaisemaan. Athenen yllyttämänä Diomedes hyökkää Areen kimppuun ja iskee häneen haavan, niin että hän kaatuu maahan ja hänen täytyy etsiä turvaa ja hoivaa Olympokselta. 
 

06 Hektorin ja Andromakleen kohtaus. 

Jumalien poistuttua taistelu jatkuu. Voitto kallistuu kreikkalaisten puolelle. Veljensä Helenoksen neuvosta Hektor lähtee kaupunkiin kehoittamaan äitiään Hekabea muiden arvokkaiden naisten kanssa kääntymään rukouksin ja lahjoin Athene-jumalattaren puoleen. Taistotantereella Diomedes ja Glaukos ovat ryhtymäisillään toistensa kimppuun, mutta selviääkin että heitä yhdistää perinnäinen majaystävyys, ja he erkanevat vaihdettuaan lahjoja. Suoritettuaan kaupungissa varsinaisen tehtävänsä Hektor käy nuhtelemassa taistelusta vetäytynyttä Parista ja saakin tämän palaamaan taistotantereelle. Haettuaan vaimoansa Andromakhea kodistaan hän tapaa tämän kaupungin portilla. Sydämellisen keskustelun jälkeen hän jättää puolisonsa ja pienen poikansa hyvästi. 
 

07 Hektorin ja Aiaan kaksintaistelu. Ruumiiden kokoaminen.


Hektor ja Paris ahdistavat kreikkalaisia. Athene ja Apollon sopivat joukkotaistelun keskeyttämisestä ja saavat sitä varten aikaan, etta Hektor haastaa kaksintaisteluun kreikkalaisen urhon, kenen vain tekee mieli. Arpa määrää kreikkalaisten edustajaksi Aiaan, Telamonin pojan. Ankara on Hektorin ja Aiaan ottelu. Yön lähetessä airuet erottavat heidät, ja he vaihtavat keskenään lahjoja. Kreikkalaisten päällikköjen piirissä Nestor ehdottaa aselepoa kaatuneitten ruumiiden korjaamista varten; hautakummun yhteyteen olisi rakennettava muuri laivaleirin suojaksi. Troialaisten keskuudessa Antenor kehoittaa luovuttamaan Helenen aarteinensa. Helenen luovuttamiseen Paris ei suostu; sitä vastoin hän tarjoutuu suorittamaan takaisin ryöstämänsä aarteet ja lisäämään niihin omiakin varojansa. Aamun koittaessa troialaisten airut esittää kreikkalaisille Pariin tarjouksen. Kreikkalaiset hylkäävät sen, mutta suostuvat troialaistenkin puolelta ehdotettuun aselepoon. Sekä kreikkalaiset että troialaiset käyttävät päivän ruumiiden kokoamiseen ja polttamiseen, kreikkalaiset lisäksi Nestorin ehdottaman suojelusmuurin rakentamiseen. 
 

08 Keskeytyvä taistelu.

Alkaa uusi päivä. Zeus kieltää ankarasti jumalia sekaantumasta taisteluun ja. asettuu itse Idan huipulle, katsellakseen sieltä ihmisten ottelua. Alussa sotaonni jakaantuu tasan. Mutta keskipäivällä Zeus kultaisella vaa'alla punnitsee molempien riitapuolten kuolonkohtalot, ja kreikkalaisten painuu maahan. Ukkosen jylinän pelottamina kreikkalaiset peräytyvät. Diomedes ja Nestor kuitenkin yhdessä saavat aikaan käänteen ja ajavat troialaisia kaupunkia kohti. Silloin Zeus singahduttaa salamansa Diomedeen valjaikon eteen ja jylinällä antaa troialaisille voiton merkin. Hektor ryntää kreikkalaisten kimppuun ja tunkeutuisipa aina leiriin saakka ja polttaisi laivat, jollei Agamemnon, Heren yllyttämänä, kiihottaisi kreikkalaisia uusiin ponnistuksiin. Diomedes, Agarnenmon, Menelaos, Teukros ym. kaatavat vihollisia joukoittain. Mutta Zeus, joka on jonkin aikaa säälinyt kreikkalaisia, antaa jälleen troialaisille voimaa ja intoa. Hektorin ahdistamina kreikkalaiset pakenevat muurinsa taakse. Here ja Athene yrittävät lähteä heitä auttamaan,mutta Zeus huomaa sen ja pakottaa heidät palaamaan Olympokselle. Sinne hän itsekin lähtee. Taistelun keskeyttää yö, ja Hektor käskee troialaisia viettämään sen ulkona taistelukentällä, aikoen heti aamui valjetessa viedä heidät taisteluun ja voittoon. 
 

09 Lähetystö Akhilleuksen luona. Sovinnonpyynnöt.

Kreikkalaiset ovat pelon vallassa. Agamemnon ehdottaa öisessä leirikokouksessa - tällä kertaa tosissaan - pakoa kotimaahan. Diomedes vastustaa ehdotusta, ja kokous kannattaa häntä. Vanhinten neuvottelussa Nestor sitten ehdottaa, että koetettaisiin sovittaa Akhilleusta. Agamemnon myöntää tehneensä väärin loukatessaan joukkonsa uljainta sankaria ja tarjoutuu luovuttamaan Akhilleukselle Briseiin sekä antamaan mitä runsainta hyvitystä, mm. oman tyttärensä puolisoksi sekä hänen myötäjäisikseen useita Messenian kaupunkeja. Lähetystönä menevät Akhilleuksen luo Aias Telamonin poika ja Odysseus sekä lisäksi Foiniks-vanhus, joka on hoitanut Akhilleusta hänen lapsuudessaan. Akhilleus ottaa lähetystön ystävällisesti vastaan. Odysseus kehoittaa häntä luopumaan vihastaan ja auttamaan kansalaisiaan sekä esittaa Agamemnonin tarjoukset. Akhilleus pysyy järkahtämättömana ja uhkaa huomisaamuna lähteä väkineen kotimatkalle; Foiniksia hän kehoittaa tulemaan mukaan. Foiniks koettaa häntä taivuttaa, mm. kertomalla, miten muinoin Meleagroksen kävi, kun hän oli leppymätön, niinkuin Akhilleus nyt. Kun Akhilleus ei taivu, nuhtelee häntä vielä Aias hänen leppymättömyydestään. Lopulta Akhilleus vastaa, ettei aio tarttua aseihin, ennen kuin Hektor lähenee hänen oman väkensä, myrmidonien, leirimajoja ja sytyttää laivoja palamaan: hänen oman majansa ja laivansa edessä Hektor kyllä pysähtyy. Foiniks jää Akhilleuksen luo, Aias ja Odysseus poistuvat ja vievät vastauksen perille. 
 

10 Dolonin seikkailu.

Huolet eivät salli Agamemnonin eivätkä Menelaoksen nukkua. He herättävät Nestorin, Aiaan, Idomeneuksen, Odysseuksen ja Diomedeen.. Etuvartioston luona pidetyssä neuvottelussa Nestor ehdottaa jonkun urhon lähettämistä troialaisten aikeita urkkimaan. Diomedes tarjoutuu toimeen; toverikseen hän valitsee Odysseuksen. Troialaisten puolella taas Hektor ehdottaa vakoilijan lähettämistä krelkkalaisleiriin; toimeen tarjoutuu suuren palkinnon toivossa Dolon. Diomedes ja Odysseus yllättävät hiipivän vakoilijan ja ottavat hänet kiinni. Peloissaan hän ilmaisee, miten troialaiset ja heidän liittolaisensa ovat leiriytyneet, sekä huomauttaa, että äsken saapuneet thrakialaiset makaavat muista erillään ja että heidän kuninkaallansa Rhesoksella mm. on mitä pulskimmat hevoset. Ilmiannon palkaksi hän toivoo armahdusta, mutta saakin surmansa. Odysseus ja Diomedes hiipivät thrakialaisten leiriin, panevat nukkuvien keskuudessa toimeen verilöylyn, surmaavat Rhesoksenkin, anastavat hänen hevosensa ja palaavat ratsain oman väen luo. Tässä laulussa, ns. D o 1 o n e i a s s a, esitetty välikohtaus liittyy.kyllä edellisessä laulussa kuvattuun tilanteeseen, mutta ei ole missään varsinaisessa yhteydessä toiminnan kulun kanssa. Sinänsä Doloneia on taidokkaasti sommiteltu, mutta tyyliltään ja hengeltään se kuitenkin poikkeaa Iliaan muista osista. Onpa se itse asiassa niin irrallinen, ettei sen poistamisesta syntyisi vähintäkään aukkoa. Olikin olemassa perintötarina, jonka mukaan tämä laulu alkuaan oli erillinen, »Homeroksen» sepittämä runoelma, joka vasta myöhään (muka Peisistratoksen toimesta) oli liitetty Iliaan yhteyteen. 
 

11 Agamemnonin urotyöt.

Aamun koittaessa Zeus lähettää Eris-haltiattaren kiihottamaan kreikkalaisia taisteluun. Agamenmon vie joukkonsa Hektorin johtamia troialaisia vastaan. Tuimassa ottelussa sotaonni ensin jakaantuu tasan, mutta keskipäivästä se kallistuu kreikkalaisten puolelle. Agamemnon työntää troialaiset takaisin kaupunkia kohti, surmaten heitä joukoittain. Zeus asettuu jälleen Ida-vuorelle ja lähettää sieltä Iriin käskemään Hektoria pysymään erillään taistelusta niin kauan kuin näkee Agamenmonin siinä riehuvan; kun tämä on haavoittuneena poistunut, on Hektor taisteleva voitokkaasti yöhön asti. Taistelun jatkuessa Koon iskee Agamemnoniin haavan, joka pian pakottaa hänet poistumaan taistotantereelta. Hektor hyökkää surmaten kreikkalaisten kimppuun. Odysseus ja Diomedes työntävät hänet takaisin, mutta molemat haavoittuvat , joten heidänkin on pakko luopua taistelusta. Aias vielä ahdistaa troialaisia. Paris haavoittaa nuolellaan Askiepioksen poikaa Makhaonia, ja Nestor vie tämän rattaillaan taiston telmeestä. Hektor kääntyy nyt Aiasta vastaan. Zeus lannistaa Aiaan rohkeuden, ja hän väistyv hitaasti. Eurypylos tulee hänen avukseen, mutta saa Pariin nuolesta haavan. - Akhilleus näkee laivaltaan Nestorin tuovan Makhaonin leiriin ja lähettää Patrokloksen tiedustelemaan haavoittunutta. Patroklos tulee Nestorin majaan, jossa Makhaon saa hoitoa. Nestor kertoo nuoruutensa urotöista ja ehdottaa lopulta, että Akhilleus, jollei itse ryhdykään taisteluun, sallisi Patrokloksen viedä myrmidonit troialaisia vastaan ja antaisi hänen pukeutua Akhilleuksen omiin asevarjeisiin, jotta troialaiset uskoisivat hänet Akhilleukseksi ja pelästyisivät. Paluumatkallaan Patroklos kohtaa haavoittuneen Eurypyloksen ja jää häntä hoivaamaan.

12 Taistelu leirin muurista.

Taistelua yhä jatkuu. Troialaiset ovat jo tunkeutuneet leirimuurin edessä olevan vallikaivannon partaalle, mutta siellä heidän hevosensa tekevät tenän. Pulydamaan neuvosta he jättävät valjakkonsa palvelijain huostaan ja ryntäävät jalkaisin muuria vastaan; Asios yksin koettaa valjaikollaan hyökätä eräästä avonaisesta portista sisään. Mutta hyökkäyksen torjuvat lapithit Polypoites ja Leonteus, kaataen useita Asioksen urhoja. Taistelu riehuu pitkin muuria joka taholla. Aias Telamonin poika ja hänen kaimansa Oileuksen poika rohkaisevat kreikkalaisia, rientäen aina sinne. missä vaara on pahin. Lykialaisten päällikkö Sarpedon ja hänen toverinsa Glaukos panevat toimeen rajun ryntäyksen, ja vihdoin Sarpedon repii alas muurisakaran ja saa siten aikaan murroksen. Kreikkalaiset, Aias Telamonin poika etunenässä, yhä puolustautuvat vimmatusti, ja moni urho kaatuu veriinsä. Lopulta Zeus kuitenkin antaa voiton kunnian Hektorille. Valtavalla kivilohkareella Hektor murtaa auki portin, troialaiset syöksyvät sisään ja kreikkal aiset pakenevat laivojensa ääreen. 
 

13 Taistelu laivojen ääressä. 

Nähtyään troialaisten tunkeutuvan kreikkalaisten leiriin Zeus kääntää katseensa pois muihin maailman ääriin. Poseidon, joka Samothrake-saaren korkeimmalta kukkulalta on seurannut taistelun menoa, käyttää tilaisuutta auttaaksensa kreikkalaisia. Hän rientää heidän luoksensa ja lähestyy ensin Kalkhaan hahmossa molempia Aias-urhoja ja kehoittaa heitä uljaaseen taisteluun sekä herättää heissä uutta intoa ja uusia voimia. Samoin hän sitten lietsoo sotaintoa muihin päällikköihin ja joukkoihin. Kreikkalaisten vasemmalla sivustalla kunnostautuvat varsinkin Idomeneus ja Meriones sekä myös Antilokhos ja Menelaos, kaataen toisen troialaisurhon toisensa jälkeen. Keskustassa taas Aiaat torjuvat Hektoria. Tämä kokoaa ympärilleen kaikki etevimmät troialaiset ankaraan hyökkäykseen, mutta kreikkalaiset, suuri Aias etunenässä, pitävät yhä urheasti puoliaan. Ja sodan pauhina nousee yläilmoja kohti. 
 

14 Heren viekkaus.

Nestor keskustelee haavoittuneiden päällikköjen kanssa. Agamemnon ehdottaa taaskin yöllistä pakoa. Odysseus nuhtelee häntä. Diomedes ehdottaa että, kun ei haavojen vuoksi voida ottaa osaa taisteluun, kuitenkin mentäisiin taistelevia kiihottamaan, ja Poseidon rohkaisee Agamemnonin mieltä ennustamalla, että hän vielä näkee troialaisten pakenevan. Edistääkseen Poseidonin puuhia Here panee Uni-haltian avulla toimeen juonen. Hän koristautuu kauneimmilleen, vieläpä saa tekosyyn nojalla Afroditelta lainaksi ihmevyön, jossa on kaikki lemmen lumet. Lemmen hurmaama Zeus nukahtaa puolisonsa viereen sikeään uneen. Here lähettää Uni-haltialla sanan Peseidonille, ja tämä ryhtyy entistä vielä tehokkaampaan toimeen. Järjestettyään uudestaan kreikkalaisten aseistamisen hän vie heidät itse tuliseen taisteluun. Aias ja Hektor törmäävät yhteen, ja Aias iskee isolla kivellä Hektoria, niin että hän vähissä hengissä vaipuu maahan; uskolliset toverit pelastavat hänet, mutta kreikkalaiset hyökkäävät vimmatusti vihollisten kimppuun; nämä joutuvat tappiolle, ja kreikkalaiset panevat pakenevien riveissä toimeen ankaran verilöylyn. 

15 Takaisinajo laivoilta. 

Zeus herää unestaan. Nähdessään kreikkalaisten Poseidonin kiihottamina ajavan troialaisia pakoon hän suuttuu suunnattomasti; Here välttää uhkaavan rangaistuksen vannomalla, ettei ole Poseidonia yllyttänyt. Zeus käskee hänen kutsua Olympokselta Iriin ja Apollonin; edellisen tulee vaatia Poseidon luopumaan sodasta, jälkimmäisen saattaa Hektor entiselleen ja käännyttää kreikkalaiset pakosalle. Edelleen hän ilmaisee Herelle, kuinka asiat tulevat kehittymään; ei yksikään kuolematon saa auttaa kreikkalaisia, ennen kuin hänen Thetiille antamansa lupaus on täytetty. - Mielten kuohuntaa Olympoksella. - Kuultuaan Zeuksen käskyn Poseidon ensin aikoo panna vastaan, hän kun muka Zeuksen veljenå on tasa-arvoinen tämän kanssa, mutta taipuu kuitenkin ja poistuu meren helmaan. Apollon taas menee troialaisten luo ja puhaltaa Hektoriin uutta voimaa ja intoa. Troialaiset kääntyvät ja ryntäävät uudestaan leirimuuria vastaan, Hektor johtajanaan; heidän edessään kulkee itse Apollon, kädessään Zeuksen aigis. Sitä pudistamalla hän saa kreikkalaiset kauhun valtaan, ja he pakenevat takaisin muurin sisäpuolelle. Apollon taas tasoittaa kaivannon ja muurin troialaistn edestä, ja he työntävät kreikkalaiset laivoihin asti. - Kauhistuneena Patroklos kiirehtii Eurypyloksen luota, kehoittaakseen Akhilleusta rientämään avuksi. Laivojen ääressä kreikkalaiset tekevät sitkeätä vastarintaa. Mutta Hektor ryntää päälle kuin meren hyökyaalto, ja kreikkalaisten täytyy luopu ensimmäisestä laivarivistä. Aias vain pitää puoliansa, astuen laivankannelta toiselle ja torjuen vihollisia isolla laivatangolla. Hektor tart tuu Protesilaoksen laivan keulaan kiinni ja käskee sytyttämään sen palamaan, mutta Aias lyö maahan jokaisen, joka yrittää sitä tehdä. - Laulun perinnäinen otsake kohdistuu ainoastaan sen alkusäkeisiin. 

16 Patrokleia. 

Patroklos tulee itkien Akhilleuksen luo ja moittii hänen kivenkovaa sydäntään: jollei tämä itse katso voivansa astua kansalaistensa avuksi, niin sallikoon ainakin Patrokloksen viedä myrmidonit taisteluun. Akhilleus suostuu tähän: Patroklos saa myrinidoneineen karkoittaa troialaiset laivoilta, mutta palatkoon sen tehtyään älköönkä taisteluinnossaan rynnätkö kaupunkiin asti. - Sillä välin Aiaskin on taistelusta uupunut; Hektor iskee miekallaan hänen peitsensä. poikki; hän väistyy, ja troialaiset heittävät tulta Protesilaoksen laivaan. Tämän nähdessään Akhilleus itse jouduttaa Patroklosta ja kiihottaa myrmidoneja taisteluun. Pukeuduttuaan Akhilleuksen tamineihin ja noustuaan hänen sotarattailleen Patroklos vie taistelunhimoiset myrmidonit troialaisia vastaan. Nämä kauhikuvat ja heidän rivinsä järkkyvät. Patroklos sammuttaa palavan laivan ja hyökkää vihollisten kimppuun; nämä peräytyvät taistellen leiristä, Patroklos ahdistaa heitä vimmatusti, kiertäen heidät ja siten katkaisten heiltä pakotien sekä kaataen heitä joukoittain. Lykialaisten päälliköstä Sarpedonista, Zeuksen pojasta, hän saa uljaan vastustajan. He hyökkäävät toistensa kimppuun. Zeuksen tekis, mieli pelastaa poikansa, mutta Heren kehoituksesta hän myöntyy antamaan kohtalon määräyksen mennä täytäntöön. Sarpedon kaatuu, ja hänen ruumiistaan taistellaan raivoisasti. Vihdoin Patroklos saa haltuunsakaatuneen asevarjeet, mutta Zeuksen käskystä Apollon korjaa ruumiin ja panee Unen ja Kuoleman viemään sen kotimaahan haudattavaksi. Voitoninnossaan Patroklos työntää troialaiset kaupunkiin asti, nousisipa sen muureillekin, jollei Apollon häntä ankarin sanoin häätäisi. Kaupungin portille saapunut Hektor on ensin kahden vaiheilla, kääntyäkö jälleen vihollisia vastaan vaiko viedä väkensä muurien turviin. Apollonin rohkaisemana hän kuitenkin hyökkää taisteluun. Patroklos surmaa hänen ajajansa Kebrioneen, ja voittoisat kreikkalaiset saavat ruumiin haltuunsa. Kolme kertaa Patroklos ryntää vihollisten kimppuun ja kaataa kulloinkin yhdeksän urhoa. Silloinpa Apollon kavalalla lyönnillä saa hänet tyrmistymään, riistää häneltä kypärän ja irrottaa sotisovan; Euforbos iskee häneen haavan, ja Hektor antaa hänelle kuoloniskun. Kuollessaan Patroklos ennustaa, että Hektor pian saa surmansa Akhilleuksen kädestä. 

17 Menelaoksen urotyöt.

Hektorin ajaessa Akhilleuksen valjaikkoa takaa Menelaos asettuu suojaamaan Patrokloksen ruumista ja surmaa Euforboksen, joka koettaa sitä vallata. Apollonin kehoituksesta Hektor jättää valjaikon takaa-ajon sikseen ja hyökkää Menelaoksen kimppuun. Tämä väistyy kutsuakseen suuren Aiaan avukseen. Hektor riisuu Patrokloksen ruumiilta Akhilleuksen asevarjeet, Aias tulee Menelaoksen kanssa puolustamaan ruumista, ja sen ympärillä nousee tulinen taistelu. Hektor pukeutuu Akhilleuksen asevarjeihin ja Zeus suo hänelle lyhyeksi ajaksi suurta voimaa, korvaukseksi siitä, että hän pian on kaatuva. Menelaokseen ja Aiaaseen yhtyvät useat muut sankarit. Zeus käärii ruumiista taistelevat taajaan sumuun. Milloin troialaiset ovat saamaisillaan ruumiin haltuunsa, milloin kreikkalaiset torjuvat heitä, ja monta urhoa kaatuu. - Seisoen tais~elusta erillään Akhilleuksen kuolemattomat hevoset itkevät kaatunutta ajajaansa eivätkä hievahda paikaltaan, ennen kuin Zeus saa niiden mielen virkistymään. Silloin Automedon ohjaa ne taistelun tuoksinaan. Aineias ja Hektor ryntäävät niiden kimppuun, mutta molemmat Aiaat rientävät heitä torjumaan. - Taistelu Patrokloksen ruumiista yhä yltyy, Athenen kiihottaessa kreikkalaisia, Apollonin troialaisia. Zeus antaa jylinällään troialaisille voiton merkin. Aias rukoilee häntä poistamaan tuskastuttavan pimeyden, jotta saisi edes kaatua päivän valossa, ja Zeus täyttää hänen rukouksensa. Menelaos lähettää Antilokhoksen viemään surusanoman Akhilleukselle; sitten hän ja Meriones nostavat Patrokloksen ruumiin hartioilleen ja lähtevät kantamaan sitä leiriä kohti, ja heidän takanaan molemmat Aiaat torjuvat Hektorin ja Aineiaan johtamien troialaisten kiivaita hyökkäyksiä. 

18 Aseiden taonta. 

Akhilleus näkee laivoilta, miten kreikkalaiset hämmennyksissä perääntyvät, ja aavistaa pahaa. Antilokhos saapuu ja tuo itkien surusanoman Epätoivon valtaamana Akhilleus heittäytyy maahan, ja repii tukkaansa, ja kaikki palvelijattaret puhkeavat valitushuutoihin. Ne kuulee Thetis meren syvänteissä. Tietäen niiden merkityksen hänkin puhkeaa itkuun, ja häneen yhtyvät kaikki Nereidit. Heidän saattamanansa hän nousee meresta ja menee poikansa luo. Tämä ilmoittaa, ettei voi elää, jollei saa kostaa Hektorille ystävänsä surmaa. Thetis vakuuttaa itkien, että Alchilleuksen on määrä kuolla kohta Hektorin jälkeen, mutta Akhilleus ei siitä välitä. Koska Hektorilla on hänen aseensa, tarjoutuu äiti hankkimaan Hefaistokselta, seppo-jumalalta, uudet. - Hektor seuraa pakenevien kintereillä ja on vähällä saada Patrokloksen ruumiin haltuunsa. Here lähettää Iriin kehoittamaan Akhilleusta estämään ystävän ruumista joutumasta vihollisten häväistäväksi. Iriin neuvosta hän astuu aseetonna kaivannon partaalle, hänen päästään loistaa Athenen suoma tulinen hohde, ja hänen suustaan lähtee pelottava huuto. Troialaiset peräytyvät sekasorrossa, ja Patrokloksen ruumis tuodaan leiriin. Here panee päivän laskemaan; taistelu keskeytyy. - Troialaiset neuvottelevat keskenään; Pulydamaan mielestä heidän tulisi vetäytyä kaupunkiin ja puolustautua siellä; Hektor taas voitoninnossaan tahtoo heti aamulla hyökätä laivojen kimppuun, ja hänen mielipiteensä voittaa. Kreikkalaisten leirissä Patrokloksen ruumis pestään ja pannaan käärinliinoihin, ja koko yön Akhilleus myrmidoneineen vaikeroi sen ääressä. Sillä välin Thetis menee Olympokselle Hefaistoksen luo ja pyytää tätä takomaan Akhilleukselle uudet aseet. Hefaistos ryhtyy heti toimeen ja laittaa mitä loistavimmat aseet, koristaen varsinkin kilpeä ihanilla, taiteikkailla kuvilla. 
 

19 Sovinto.

Kun Thetis aamun koittaessa tuo Akhilleukselle Hefaistoksen takomat aseet, tapaa hän tämän yhä Patrokloksen ruumiin ääressä itkemästä. Thetis suojaa ruumiin nektarilla ja ambrosialla mätänemästä. Akhilleus kutsuu kaiken väen koolle ja ilmoittaa luopuvansa tuhoisasta vihastaan sekä kehehoittaa Agamenmonia heti lähettämään joukot taisteluun. Agamemnon tunnustaa tehneensä väärin, mutta syyttää harhateostaan sallimaa, Zeusta, Erinnystä ja varsinkin Atea, joka oli hänet sokaissut.. Sovitukseksi hän tahtoo tuoda esille taannoin lupaamansa hyvityslahjat. Akhilleus vain tahtoo pymättä ryhtyä taisteluun. Odysseus kuitenkin saa aikaan, että joukot ensin virkiäävät voimiansa aterialla. Lahjat tuodaan esille, ja Agamemnon vannoo juhlallisesti olleensa Briseikseen kajoamatta. Palautettu Briseis itkee Patroklosta. Kun Akhilleus kiihkeässä surussaan ja taistelunhimossa yhä kieltäytyy virkistämästä itseänsä ruualla ja juomalla, vahvistaa häntä Zeuksen käskystä Athene valamalla hänen rintaansa nektaria ja ambrosiaa. Akhilleus pukeutuu uusiin loistaviin asevarjeisiin. Astuen valjaikkonsa luo hän moittii sitä siitä, ettei se ollut tuonut Patroklosta elämään takaisin. Silloin Ksanthos-hepo saa Hereltä puhekyvyn ja ennustaa Akhilleuksen pikaisen kuoleman. Kun se on sanottu, riistää Erinnys siltä jälleen puhekyvyn, ja Akhilleus ohjaa valjaikkonsa eturintamaan. 
 

20 Jumalien taistelu.

Molempien joukkojen varustautuessa taisteluun Zeus lähettää Themiin kutsumaan jumalat Olympoksen kukkulalle. Kun kaikki ovat koolla, lehtojen ja lähteiden nymfejä myöten, kehoittaa Zeus heitä menemään taisteluun, mielensä mukaan troialaisten tai kreikkalaisten puolelle. Here, Athene, Poseidon, Hermes, Hefaistos liittyvät kreikkalaisiin, Ares, Apollon, Artemis, Leto, joenjumala Ksanthos ja Afrodite troialaiSiin. Hirveä taistelu alkaa; Zeus jylisee ylhäältä; Poseidon järkyttää maata perustuksia myöten, ja jumalat ryntäävät toistensa kimppuun. Apollon yllyttää Aineiasta asettumaan Akhilleusta vastaan. Pian jumalat kuitenkin väistyvät katsellaksensa syrjästä ottelua. Akhilleus pilkkaa Aineiasta, ja tämä kehuskelee suurta sukuansa; sitten he törmäävät yhteen. Aincias olisi saanut surmansa Akhilleuksen miekasta, jollei Poseido~, sen tähden että Aineiaan ja hänen sukunsa oli määrä hallita troialaisia Priamoksen sorruttua, olisi tarttunut häneen kiinni ja heittänyt häntä kauas rintaman taakse. Apollon varoittaa Hekt oria antaumasta otteluun Akhilleuksen kanssa, mutta kun tämä surmaa hänen veljensä Polydoroksen, ryntää hän Akhilleuksen kimppuun. Olisipa hän jo saanut surmansa, jollei Apollon olisi häntä pelastanut kätkemälla hänet låpinåkymåttömään sumuun. Hirveästi Akhilleus raWoaa troialaisten keskuudessa. - Laulun otsake on jonkin verran erehdyttävä; varsinaisesta *jumalien taistelusta* kerrotaan vasta seuraavassa laulussa. 542 SELITYKSIÄ 1-300 
 

21 Taistelu joen partaalla. 

Akhilleus ajaa troialaiset Ksanthos-joen kaalamolle; sieltä hän työntää toiset kaupunkia kohti, toiset suistaa jokeen. Sinne hän itsekin syöksyy ja surmaa vedessä ajelehtivia; 12 troialaisnuorukaista hän sentään vie vankeina joesta Patrokloksen hautajaisissa surmattaviksi. Kentällä hän kohtaa Priamoksen pojan Lykaonin. Tämä anoo armoa, mutta Akhilleus vastaa, että kuollut, so. Patroklos, on häntä parempi mies; itsekin hän pian kaatuu; kuolkoon siis Lykaonkin nurkumatta. Surmatun ruumiin hän heittää jokeen. Sen jälkeen hän tappaa vielä monta urhoa veden partaalla. Suuttuneena joen jumala kieltää häntä täyttämästä uomaa ruumiilla, ja Akhilleus jatkaa taistelua maalla. Mutta äkkiä hän jälleen syöksyy jokeen. Silloin tämä kuohahtaen nousee häntä vastaan. Hädissään Akhilleus pakenee kentälle, mutta jokikin tulvii yli äyräittensä ja ahdistaa häntä valtavin aalloin, vieläpä saa Simoeis-joen kaikkine lisävesineen yhtymään hänen tuhokseen. Akhilleus on huutavassa hädässä. Silloin Hefaistos Heren yllyttämänä sekaantuu asiaan ja tulen voimalla lannistaa vedet. Nyt jumalat törmäävät yhteen. Athene kaataa Areen kivenheitolla. Afroditen taluttaessa Aresta taistelusta Athene vielä ilkkuen lyö molemmat kumoon. Poseidon ja Apollon sopivat taistelutta, samoin Hermes ja Leto. Artemis moittii veljeänsä Apollonia, mutta silloin Here tarttuu hänen käsiinsä ja pieksee häntä hänen omalla jousellaan ja nuolillaan, niin että hän itkien pakenee Olympokselle. - Priamos käskee avata kaupungin portit pakeneville troialaisille. Apollon yllyttää Agenoria asettumaan portin edustalle Akhilleusta vastaan. Tämän hyökätessä Agenor olisi sortunut, jollei Apollon olisi kätkenyt häntä sumuun. Agenorin hahmossa hän sitten väistymällä houkuttelee Akhilleuksen pois portin äärestä, niin että pakenevat troialaiset saattavat pelastua kaupunkiin. 
 

22 Hektorin surma. 

Kun Akhilleukselle selviää, että Apollon on hänet pettänyt, rientää hän takaisin kaupunkia kohti. Tämän nähdessään Priarnos ja Hekabe rukoilemalla rukoilevat portin edustalla seisovaa Hektoria vetäytymään muurien turviin. Hektor epäröi ensin, mutta kunniantunto voittaa, ja hän jää odottamaan vihollista. Mutta kun Akhilleus pelottavana lähestyy, lannistuu hänen mielensä ja hän lähtee pakoon. Akhilleus seuraa häntä kintereillä. Kolme kertaa he kiitävät kaupungin ympäri. Zeuksen tekisi mieli pelastaa Hektor, mutta Athenen kehoituksesta hän kuitenkin sallii kohtalon mennä täytäntöön. Kun pakenija ja takaa-ajaja neljättä kertaa kiertävät kaupunkia, punnitsee hän kultaisella vaa'alla molempien kuolonkohtalot, ja Hektorin painuu Hadeen valtakuntaan. Apollon, joka siihen asti on antanut Hektorille voimia, luopuu hänestä, ja Athene sekaantuu asiain menoon. Deifoboksen, Hektorin veljen, hahmossa hän lähestyy Hektoria ja rohkaisee häntä: kahden heidän tulee uljaasti pitää puoliaan. Iloiten veljensä avusta Hektor ryhtyy taisteluun. Kun hänen heittokeihäänsä kilpistyy Akhilleuksen kilvestä, hän pyytää veljeltään toista; mutta Deifobos onkin hävinnyt ja Hektor huomaa, että Athene on hänet pettänyt. Miekaninittelyssä hän kaatuu; ennen kuolemaansa hän rukoilee voittajaa luovuttamaan hänen ruumiinsa kalliista lunnaista hänen kansalaisilleen, mutta Akhilleus tylysti vastaa heittävänsä sen koirien ja petolintujen raadeltavaksi. Viitattuansa vielä siihen päivään, jolloin Akhilleus Pariin ja Apollonin kukistamana on kaatuva, Hektor heittää henkensä, ja kreikkalaiset pistelevät ruumista keihäillään. Akhilleus sitoo sen rattaidensa taakse ja laahaa sitä voittolaulun raikuessa - ja Priamos antautuvat kiihkeän surun valtaan, ja Priamosta voidaan vaivoin estää syöksymästä ulos rukoilemaan verenhimoista vihollista luovuttamaan jalon sankarin ruumiin. Vaikerointi kuuluu muurilta Hektorin kotiin asti; pahinta aavistaen Andromakhe rientää muurintornille ja näkee puolisonsa ruumista laahattavan maan tomussa. Hän pyörtyy, ja toivuttuaan puhkeaa haikeihin valituksiin, kuvaten varsinkin sitä surkeata kohtaloa, joka on tuleva Hektorin orvoksi jääneen pojan osaksi. 

23 Kilpakisat Patrokloksen kunniaksi. 

Leiriin saavuttuaan myrmidonit kunnioittavat Patroklos-vainajaa kiertämällä vaikeroiden valjaikoillaan ruumislavaa; Hektorin ruumiin taas Akhilleus heittää suulleen maahan. Yöllä Patrokloksen sielu ilmestyy unessa Akhilleukselle ja pyytää tätä pian polttamaan ruumiin, jotta sielu pääsisi Hadeen rauhaan, sekä huolehtimaan siitä, että heidän molempien jäännökset aikanaan pannaan yhteiseen hautauurnaan. Aamun koittaessa lähdetään hakemaan vuoristosta ruumiinpoittopuita. Myrmidonien leikattuihin hiussuortuviin peitetty ruumis kannetaan määräpaikalle; Akhilleus itsekin leikkaa tukkansa, jonka hän ennen on luvannut palatessaan uhrata kotimaansa joelle Sperkheiokselle, ja pistää sen vainajan käteen. Rakennetaan valtava rovio; sille lasketaan ylimmäksi Patrokloksen ruumis ja sen ympärille joukko teurastettuja lampaita ja raavaita, ja Akhilleus sivelee ruumiin niiden rasvalla. Edelleen pannaan roviolle neljä hevosta ja kaksi vainajan kotikoiraa. Ja lopulta Akhilleus surmaa vangitsemansa 12 troialaista ja heittää heidätkin tulen syötäviksi. Kun sytytetty rovio ei ala palaa, lupaa Akhilleus tuulille uhreja, ja Iriin kutsumina ne tulevat kohisten ja lietsovat rovion ilmituleen. Seuraavana aamuna rovio sammutetaan viinillä: Patrokloksen Ibut kootaan ja pannaan kulta-astiaan, ja sen päälle luodaan kumpu. Sitten Akhilleus panee vainajan kunniaksi toimeen urheilukilpailut. Kilpa-ajossa Antilokhos saa voiton Menelaoksesta, mutta kun tämä valittaa, että hän kilpailuinnossaan on kepposella päässyt edelle, niin hän häveten tarjoaa Menelaokselle voittamansa palkinnon; tästä hyvillään Menelaos luovuttaa sen nuorukaiselle takaisin. Nyrkkeilyssä voittaa Epeios. Painissa Odysseus ja Aias Telamonin poika osoittautuvat tasavoimaisiksi. Kilpajuoksussa Aias Oileuksen poika olisi voittanut Odysseuksen, jollei Athene olisi pannut häntä luiskahtamaan kumoon teuraitten lantaan. Telamonin pojan Aiaan ja Diomedeen asetaistelu uhkaa saada verisen lopun, ja pelästyneet katselijat keskeyttävät sen. Diskoksenheitossa voittaa Polypoites, kyyhkysen ammunnassa Meriones. Kun keihäänheittoon mm. ryhtyy itse Agamenmon, antaa Akhilleus hänelle ensi palkinnon ilman kilpailua. 

24 Hektorin lunastaminen. 

Öisin Akhilleus itkee Patroklosta; päivällä hän valjaikollaan laahaa Hektorin ruumista ystävänsä hautakummun ympäri, Apollonin toimesta ym ruumis tosin säilyy vahingoittumatta, mutta Akhilleuksen rnenettely saattaa Hektoria suosineiden jumalien mielet kuohuksiin, ja kun ei Akhilleus yhdeksän päivän kuluttua ole lakannut rääkkäämästä ruumista, nousee Apollon suuttuneena muiden jumalien välinpitämättömyyttä vastaan. Itse Zeus asettuu hänen puolelleen ja lähettää Thetiin ilmoittamaan pojalleen, että jumalat kammoksuvat hänen tylyyttään, ja käskemään tätä luovuttamaan ruumiin Priamokselle lunnaita vastaan. Myös Iris saa viedä sanoman Priamokselle: hän lähteköön yksin, vain ajomiehen saattamana, Akhilleuksen luo, lunastamaan runsain lahjoin poikansa ruumiin; Hermes on häntä matkalla suojeleva. Priamos, joka surun vimmassaan on rypenyt loassa, sonnustautuu heti matkalle, huolimatta puolisonsa varoituksista ja vaikeroimisista. Kun hän yön pimeydessä juottaa valjaikkoansa joesta, liittyy matkaan Hermes nuoren myrmidonin hahmossa ja saattaa hänet vartioston huomaamatta Akhilleuksen majaan. Priamos polvistuu Akhilleuksen jalkojen juureen, suutelee poikansa surmaajan käsiä ja, johdattaen hänen mieleensä hänen oman, surkeassa vanhuudessa riutuvan isänsä, rukoilee häntä luovuttamaan Hektorin ruumiin. Ja Akhilleus muistaa iäkästä isäänsä, joka ei koskaan saa nähdä hänen palaavan kotimaahan. Hänen sydämensä Waa, ja yhtyen Priamoksen itkuun hän suostuu hänen pyyntöönså ja käskee nostaa ruumiin vanhuksen vankkureille. Aterioituaan Akhilleuksen kanssa vanhus panee maata majan eteiseen. Mutta Hermes herättää hänet unesta ja neuvoo häntä lähtemään matkalle pimeän suojassa. Kun Priamos aamun valjetessa kuormineen lähenee kaupunkia, rientää kaikki kansa ulos kentälle ja ottaa vaikeroiden vastaan isänmaan puolesta kaatuneen sankarin ruumiin. Hektorin talossa sitten valiolaulajat ryhtyvät itkuihin naisten vaikeroidessa. Ja ensinnä Andromakhe itkee puolisoaan ja valittaa omaa ja poikansa kovaa kohtaloa. Sitten Hekabe itkee poikaansa. Vihdoin Helene kiittää kaatuneen langon lempeyttä. Ja itkuihin yhtyy voihkien kaikki kansa. - Lopuksi laitetaan rovio, ruumis poltetaan; luodaan hautakumpu; syödään suruateria Priamoksen talossa.

 

Palautetta 

Niskan Jukka: Kiitos

Niskan:  Kivaa luettavaa! 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20020820 (20020722) o o AJK kotisivu