Rintanen Tapio 
22 Piirileikkiä muurin ympäri

Homeros: Ilias
Troijalaiset pääsevät livahtamaan muurin suojaan, mutta Hektorin kunniantunto ei salli sitä. Jos aikanaan Pulydamaan puolustussuunnitelma olisi hyväksytty, suuri joukko sotureita olisi säästynyt Akhilleun tuottamalta tuholta. Niinpä tämä troijalaisten sankari jää muurien ulkopuolelle odottamaan taistelua. Hermot pettävät, on lähdettävä käpälämäkeen. Kolme kierrosta juostaan kaupungin ympäri, sitten koittaa Hektorin tuho. 
 
 

Petollisia ja epävakaita jumalia

Millainen on Jumalan tai esimerkiksi Kalevalan jumalien olemus? Oikeamielisiä, mielipiteiltään vakaita ja luotettavia. Nämä Kreikan jumalolennot ovat toista maata. Ajoittain viekkaita huijareita: Apollo hämää Akhilleusta ja Athene antaa Hektorille väärän kuvan muka hänen ystävänsä sotilaallisesta avusta. Näille jumalille sopii myös vetää kesken kaiken tuki pois suosikilta. Ylijumalakin heittää arpaa kahden taistelijan kohtalosta. 
 
 

Hektorin häpäisy

Kurja oli sankarin kuolema, vielä kurjempi on ruumiin kohtalo. Ruhoa raahataan vankkurien perässä, laivaleirissä koirat odottavat vesi kielellä. Kun tilannetta tähyillään Troijasta, tuntuu tästä olevan suurempi huoli kuin miehen kuolemasta. 
 
 

Hautakumpu, viikunapuu, lähteet

Tämä Tudeer, kuka lieneekin, uhraa selityksissään paljon palstatilaa eepoksessa mainittujen kohteiden paikantamiseen. Iliaksen suomennoksen ensimmäinen painos ilmestyi v. 1919. Olivatko nämä selitykset jo silloin mukana? Joka tapauksessa arkeologiset tutkimukset ovat tuoneet sen jälkeen runsaasti uutta mietittävää. Vajaat kaksi viikkoa sitten kumppanukset Kallenautio ja Söderlund vierailivat muinaisen Troijan maisemissa (Radio Ylen Ykkönen) ja kohdistivat aprikointinsa Eski-Hissarlikiin (Vanha Hissarlik, 9 km Hissarlikista SE). Tämä asutuskumpujen alue on monessa suhteessa yhteensopiva Homeroksen kuvaaman Troijan kanssa. Sen Skamandrosta lähinnä oleva kukkula on taustaltaan lähes kiinni usein mainitussa Ida-vuoressa. Paitsi Zeun istuskelupaikkana Idalla on merkitystä myös tämän kumpareen mahdollisen varuskunnan vesihuollon ratkaisijana. Ne lähteet! 

Näkyy tämä Tudeer olleen kreikankielen ja kirjallisuuden professori vuodesta1885. Kirjoitteli paljon jopa suomen kielellä.

 

Palautetta 

Eva Tudeer-Toivakka: Tudeer

Eva: Hautakumpu, viikunapuu, lähteet
Kotisivullanne on seuraava teksti: "Tämä Tudeer, kuka lieneekin, uhraa selityksissään paljon palstatilaa eepoksessa mainittujen kohteiden paikantamiseen." jne. 
kappaleeseen.Tämä Tudeer, jonka "Hautakumpu, viikunapuu, lähteet" -kappaleessa mainitsette,  oli isäni isoisä Oskar Emil Tudeer (30.08.1850-24.09.1930.) Hän oli todellakin kreikan kielen ja kirjallisuuden professori ja paljon muutakin, jonka luetteleminen veisi tilaa. Mainitsen vain, että hän oli mukana perustamassa aikakausikirja Valvojaa vuoden 1880 lopussa ja toimi sen päätoimittajana vv 1892 - 96. Valvojan piirissä hän sai lempinimen "Viimeinen ateenalainen". Vuosina 1881-82 hän teki ns. Aleksanterin stipendillä opintomatkan Kreikkaan.
 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20021207 (20021207) o o AJK kotisivu o Ilias