Rintanen Tapio
21 Varrella virran verisen

Homeros: Ilias

Nyt yllättäen pääosissa ovat päällisin puolin elottomat oliot, joet. "Syvä ja kuohuva Ksanthos", yli pääsi vain kahlaamosta. Ja kuitenkin antiikin asiantuntijoiden mukaan sotaa käytiin vain kesäaikaan, jolloin nykytilanteessa moni joki on pelkkää pohjakivikkoa. Homeroksen tulkitsijoiden enemmistö tulkitsee sodan tapahtuneen noin vuonna 1200 e. Kr., jolloin Välimeren alue oli vielä aluetta metsäistä ilmeisesti tasaisemmin sadejakautumin kuin nykyisin.

 

Kosto on julmaa

Joessa harppova Akhilleus surmaa troijalaisia veteen ja viskoo rannalta tavoitettujen ruumiit ankeriaitten ruuaksi. Patrokloon kuolema kostetaan moninkertaisesti. Henkensä saa heittää armoa aneleva, entinen alamainen, Lykaonkin. Kaksitoista nuorukaista pyydystetään elävinä. Tosi upea keksintö surmata heidät sitten Patrokloon hautajaisissa.

 

Jokien vastalause

Ksanthos alkaa huolestua täyttymisestään troijalaisten ruumiilla. Aluksi hurjimusta vastaan lähetetään jokisyntyinen poika. Lopulta Akhilleun kimppuun iskee tuhotulva, apuna sisarjoki. Tarvitaan Hefaistoon generoima tulivuorenpurkaus (?) sankarin pelastamiseksi.

 

Nyrkkivallan aika jumalyhteisössä

Keskenään taistelevat jumalat eivät ole kovin yleviä esikuvia ihmisille. Myös sanan ruoska vingahtelee. Mistähän Otto Manninen on saanut päähänsä haukkumanimen kähykärpänen. Kahukärpänen toki on olemassa, paha viljojen tuholainen. Ja Artemiskin on julkea narttu.

Miten on mahdollista, että kahta jumalaa, Apollo ja Poseidonia on voitu käyttää orjina Ilionin muurien rakennustyömaalla? Zeus on ollut jumalallisille alaisilleen oikullinen tyranni, aikansa Idi Amin.

Jumalten taistellessa keskenään pakokauhuinen troijalaislauma pyrkii turvaan kohti kaupungin muurin porttia. Tämä onnistuu, kun Akhilleus erehtyy jahtaamaan jäniksenä toiminutta Agenoria, joka lopulta häipyy Apollon kehittelemään sumuun. Tämähän on antiikkista scifiä!

 

Palautetta 

Pirkko: Jumalat orjina?

Pirkko: 

C. Parada selittää, että kysymyksessä oli vain testi, jossa Priamoksen isä Laomedon osoittautui moraaliltaan heppoiseksi. Saman tien kerrataan myös jumalsyntyisten hevosten historiaa - mutta miten ne nyt sitten Akhilleuksen haltuun joutuivat? Kierrätys taisi olla in jo ammoin... Myös tässä tekstissä ihmetellään Troijan kukistuksen vaikeutta: eivät taida pojat olla isiensä veroisia.

"When Laomedon was king of Troy, Apollo and Poseidon decided to put him to the test and, assuming the likeness of mortal men, fortified the city for wages. But when the work was done, King Laomedon would not pay their wages; so Apollo sent a pestilence, and Poseidon sent a sea-monster, which snatched away the people of the plain. The oracles foretold deliverance from these calamities if King Laomedon would expose his daughter Hesione to be devoured by the sea-monster. So he, more obedient of this oracle than of his agreement with the gods, exposed Hesione to the monster by fastening her to the rocks near the sea. When Heracles saw her exposed, he promised to save her on condition of receiving from Laomedon the mares which Zeus had given in compensation for the rape of Ganymedes. Once again Laomedon promised to pay for the service and Heracles killed the monster and saved Hesione. But when this was done Laomedon would not give the agreed reward. For this reason Heracles made w! ar on Troy one generation before the well known Trojan War. Heracles performed his attack in conjunction with Telamon, father of Ajax, deploying for this purpose eighteen ships with fifty oars each, which is an insignificant fleet compared to the one which sailed against Troy one generation after. After some fight the town was besieged and shortly after Telamon, who was the first to breach in the wall, entered the city and after him came Heracles. Heracles or Telamon killed King Laomedon and his sons except for young Priam, who became then king of Troy."


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20021130 (20021130) o o AJK kotisivu o Ilias