|
Nyt itse jumalkaartikin jalkautuu sotatantereelle. Jakaudutaan kahdeksi joukkueeksi kuin kurraa lyövät veljekset Impivaaran aholla. Jumalat lähinnä pelastavat suosikkejaan äkillisten luonnonilmiöiden avulla.
Taistelua sukuselvityksen voimin
Akhilleun ja Aineiaan mittelössä suut puhuvat yhtä paljon kuin aseetkin. Tässä on ehkä jotain kalevalaisen suohon laulamisen yritystä. Troijalaisen soturin sukupuun kiintoisin hahmo on Zeun siittämä Dardanos. Hänen mukaansa nimetty on Hellespontoksen toisintonimi Dardanellit, salmi, jonka suuta Troija vartioi. Erään katsantokannan mukaan Dardanos oli Troijan perustaja.
Varsinainen taistelu päättyy Aineiaan tuhon hetkellä Poseidonin järjestämään lentopelastukseen. Hän siis oli lempimä kuolematonten. Tavalliset rivisotilaat eivät kiinnostaneet jumalia, heitä etuoikeutetut sankarit saivat murjoa mielin määrin.
Akhilleus vastaan Hektor
Jumalallinen neuvo on kätkenyt Hektorin ihmismassaan. Akhilleus kaataa troijalaisia ennennäkemättömin tempuin: pää halkesi kahtia aivan - mylvähtäen pois huokasi mehevän hengen - maahan suistui hän käsi suolia kooten - suljui maalle jo maksa - ydin ilmahan roiskui luunikamista.
Eräs äskeisistä uhreista oli Polydoros, Hektorin veli. Jumalneuvosta enää piittaamatta tämä syöksyy taisteluun. Akhilleus on selvä suosikki, mutta kas, Hektor katoaa sumuun. Sitten seuraa kuvaus verikentän yli hevosineen kiitävästä Akhilleusta. Tuleepa mieleen Kiven Viertolan härjät.
P.S.
Viime viikolla oli jälleen mainio Troija-ohjelma radiossa, toivottavasti muutkin kuuntelivat sen. Lähi-idän arkeologisilla kaivauksilla toiminut arkkitehti Aaro Söderlund kertoi Troijan nykytilasta ja kaupungin historiasta aina sen perustamisvaihtoehdoista alkaen. Myös Troijan sodan alkuvaiheista oli tyhjentävä selostus. Vasta nyt ensimmäisen luvun olemus alkoi paljastua.
|
o AJK kotisivu
o Ilias