Rintanen Tapio
08 Tämä on yhä selvemmin jumalten sotaa

Homeros: Ilias

Ylijumala Zeus pitää alaisjumalilleen eräänlaisen kurinpalautuksen. Ihmisten pitää antaa sotia ilman taivaallista apua. Sittemmin pomo itse lipsuu tästä ohjesäännöstä, ja laulun loppupuolella jumalainen sisällissota on lähellä.

Zeus siirtyy vakioidusta asuinpaikastaan Olympokselta lähemmäs Troijaa Idan huipulle. Itäisen Välimeren piirissä se ei ole ainoa tämänniminen vuori tai vuoristo. Ehkäpä tämä on kuitenkin se Ida, joka esiintyy monien kasvien tieteellisissä nimissä. Aapeli Saarisalo on kertonut, että Lähi-idässä muuan alkuasukas kertoi ylhäällä vuorella kasvavasta maineikkaasta rohdoskasvista. Saarisalo kiipesi sen kasvupaikalle todeten kasvin olevan Rubus idaeus, vaapukka.

 

Nestor vaikeuksissa

Nuoli hevosen otsan läpi. Tehokas jousi, hyvät nuolet. Ennen tähän eepokseen perehtymistäni en osannut edes hevosia liittää kreikkalaiseen kulttuuriin. Miten merentakaiseen sotaan edes pystyttiin laivaamaan hevosten ohella sotavaunutkin? Eikö olisi ollut yksinkertaisempaa varustaa matkaan ratsuväkieskadroona?

Kuuntelen tässä aina välillä rakennuksekseni nauhoittamaani radio-ohjelmaa Joonian nousu ja tuho. Frösenin tulkinnan mukaan Iliaassa on useita aikakerrostumia sekaisin. Esimerkiksi toinen Aias edusti asevarustuksensa puolesta mykeneläisaikaa noin 1400 e.Kr., toinen taas myöhempää noin 1200 -1100 e. Kr.

Iliaan ajan sodankäynti näyttää olleen jonkinlainen epävirallisin tapanormein säännöstelty rituaali. Suomalaistyylinen korpisoturien koukkaus selustaan olisi luultavasti koettu pyhäinhäväistykseksi.

 

Jyrinää ja salamointia

Zeus generoi taivaallisia pelotteita Ukonilma koetaan Troijan puolella heille myönteiseksi ennusmerkiksi. Monella kansalla jyrähtelyn taustoittama salamointi on tulkittu jumalalliseksi viestiksi. Eikös vain Suomessa puhetta jatkuvasti höystävä perkele ole liettualaisilta liisattu ukkosen jumala?

Troijalaisten miltei piestyä akhaijit ohitse lentävä ennuslintu kotka innostaa taas heidät hyökkäykseen. Tämäkin päivä päättyy ratkaisemattomaan tulokseen. Troijan sotajoukko leiriytyy rintaman ääreen valmistautuen aamulla tapahtuvaan lopulliseen iskuun. Laulun lopussa on kauniisti maalattu kuvaus Välimeren rannikon sysimustasta yöstä.

 

Palautetta 

Pirjopäivi: kuvaus Välimeren rannikon sysimustasta yöstä

Pirjopäivi: 

Tapio kiinnitti huomiota samaan kohtaan, joka minutkin otti valtoihinsa.Tosin kuvaus sopii tänä ihmeellisenä kesänä meidänkin elokuisiin iltaöihin, jos ei aivan sysimustiin niin tummiin, tähtikirkkaisiin ja tuiki tuulettomiin.


 

Korpela Asko: Sotakulttuurista

Korpela: 

"Suomalaistyylinen korpisoturien koukkaus selustaan olisi luultavasti koettu pyhäinhäväistykseksi." Aika makea huomio 'sotimiskulttuurien' eroista. Itsensä rinta paljastettuna tapattaminen on kuitenkin aina koettu urheuden osoitukseksi. Muistuu vain mieleen sukulaismies Sven. (Sukunimemme on ennen ollut Dufva (Tuwa jne, erilaisia kirjoitusmuotoja) Korpela on talon mukaan muistaakseni 1908 käyttöön otettu nimi. Ja Kustaa Vaasa lähetti aikanaan sotilaita Kuusiston linnasta kuninkaantien turvaksi, kyyhkysen, Dufvan, varmaan sotilaiden heikommasta päästä siis, kotiseudullemme Virolahteen.


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20020901 (20020901) o o AJK kotisivu o Ilias