|
Kas vain, sota näyttää vihdoin käynnistyvän. On kyllä vaikeaa seurata tapahtumia, koko ajan on mietittävä, millä puolella jokin esiin tuleva urho on. Ja miksi troijalaiset kokevat vastustajansa jonkinlaisiksi kääpiökäppänöiksi (" … kimppuun pygmaijein …")? Miksi Parista, tuota kirottua provokaattoria kutsutaan tässä Aleksandroksi? Teksti vilisee vaikeasti käsitettäviä kohtia. Voi vain kuvitella sata vuotta sitten klassillisissa kouluissa tapahtunutta eepoksen alkukielisen version jankuttavaa lukemista. Paris ei vaikuta parhaimman luokan soturilta.
Sopimus, uhri ja vala
Yhdeksän vuotta jatkunut sota yllättäen ratkeavan avainhenkilöiden kaksintaistelulla. Kummankin ryhmittymän sotajoukot ovat helpottuneita, kun rauha häämöttää. Troijan korkein neuvosto, Priamos ja sotaveteraanit neuvottelevat hiljaisesti kuin puusirkat. Tuleepa opettajani, Viljo Tolvasen eläinoppitunnilla viimemainittujen kohdalla tokaisema sovinistinen viisaus: onnellisia ovat laulukaskaat, sillä heillä on mykät vaimot. Äänivallattomia ovat Troijan naiset, jopa asianomistaja Helene. Hänet saa sopimuksen mukaan kaksintaistelun voittaja. Asia sinetöidään uhrilla, joksi kelpaa eläimistä lauhkein, lammas, ja siitäkin vain veri. Päätteeksi sitten vala, jonka kestävyys varmaankin joutuu koetteille.
Kamppailu
Kaksintaistelu alkaa, kovin selvästi säännöt eivät käy ilmi. Kai tässä on vakiintunut käytäntö, koska keihään heittovuorot arvotaan. Kilpeä saa käyttää, mutta saako väistää tai perääntyä? Vauhdikkaampaa olisi, jos kumpikin saisi heittää samanaikaisesti. Keihäiden menetyksen jälkeen hyökkäävämpi Menelaos käyttää miekkaa ja kuristusotetta. Seuraavaksi olisi ehkä ollut nyrkkeily, mutta Pariksen sponsorijumala pelastaa hänet ja häivyttää tantereelta. Pisrevoitto Menelaokselle.
Henkilökohtainen kamppailuni tekstin diversiteettiä vastaan alkaa jo sujua helpommin kuin alussa. Eepos imee mukaansa ja runo virtaa ajoittain juhlavan kauniisti. Ellei tietäisi mitään Kreikan historiasta ja mytologiasta etukäteen, olisi täysin sumussa. Kun Ilias alkoi tuosta noin vain, mitä lähdeteoksia on luettava, jotta saisi yksityiskohtaisen kuvauksen Pariksen varhaisemmista edesottamuksista? Joskus ammoin olen lukenut teoksen Antiikin tarinoita. Pohjautuvatko nämä jutut Homeroksen muihin teksteihin vai tuon Hesiodoksen tuotantoon? Herodotos ja Xenofon raportoivat kai paljon myöhemmistä tapahtumista.
|