Pihlanto Pirjopäivi
22 Akhilleus vastaan Hektor

Homeros: Ilias

 

Hektorin vanhempien vetoomukset

Akhilleus huomaa viimein ajavansa takaa väärää olentoa ja pahoittelee, että kauasampuja pääsi viettelemään hänet pois varsinaisesta tehtävästään:"...hampahin multaa ennen pääsyä Ilioniin moni haukkonut viel ois." Vauhdilla Akhilleus nyt suuntaakin takaisin Troijan muureja kohti.

Priamon anelee Hektoria väistämään taistelua vedoten jopa omaan kurjaan kohtaloonsa, joka hänet kohtaisi, jos Hektor ei olisi häntä puolustamassa:"...On kaunis kaatua nuoren taistoon...mutta kun murhatun vanhuksen saa raiskata koirat...kuunaan kurjemp' ei näky kohtaa ihmisen silmää" Myös Hektorin äiti pyytää tätä rientämään muurien suojaan torjuakseen sieltä Akhilleuksen hyökkäykset.

Hektor epäröi vielä, mitä olisi tehtävä: jos hän vetäytyisi muurien suojaan, Pulydamas pääsisi häntä moittimaan, ettei tarpeeksi aikaisin noudatettu vetäytymisneuvoa ja jos hän jäisi muurien ulkopuolelle, hän voisi tarjota sovintoa Akhilleukselle - "Ei, paremp' iskeä on heti yhteen, kohta jo koittaa, kumpaiselleko voiton Olympon valtias antaa."

 

Troian muurit kierretään kolmasti

Akhilleus tulee kohti ja Hektor pinkaisee pakoon. Kohtaus ei ole vailla komiikkaa: runoilija kuvailee rauhallisesti näkymiä Troian muurien ulkopuolella ja kuin ohimennen toteaa Hektorin ja Ahilleun kiitävän ohi. Olympoksella seurataan kilpajuoksua kuin stadionin katsomossa ikään, mutta kärsimätön Athene ei kestä tilanteen pitkittymistä, kun juoksijat jo kolme kertaa ovat kiertäneet kaupungin, vaan pyytää lupaa saada puuttua asiaan. Zeus myöntyy " ja mä ain' olen suopea, lapseni, sulle. Tee, miten mielesi vaatii vain..."

 

Kuoleman arvat

Ja kun juoksijat saapuivat lähteiden luokse neljännen kerran, Zeus laski kaksi kuoleman arpaa ja Hektorin arpa vaipui Hadeen alhoon asti. Athene muuntautuu Hektorin Deifobos-veljeksi ja ehdottaa, että veljekset nyt yhdessä kävisivät taistelemaan Akhilleusta vastaan. Odottamattomaan apuun luottava Hektor kääntyykin nyt Akhilleustakohti ja ehdottaa, että voittanut kohtelisi hävinnyttä kunnioittavasti, mihin Akhilleus kylmästi vastaa, että sovun syntyminen heidän välilleen on mahdotonta.

Kun Hektorin voimalla sinkoama keihäs kimpoaa Akhilleuksen kilvestä, Hektor ymmärtää, ettei häntä taisteluun houkutellutkaan Deifobos ja että tuho tuima on tullut, päättäen kuitenkin ettei kamppaelutta kaadu. Kun Akhilleus vihdoin on surmannut Hektorin, tulevat akhaijat vielä peitsillään iskemään lisähaavoja vainajaan.

 

Hektorvainaja saa herjaisen kohtelun

Hektoria raahataan vaunujen jäljessä kohti akhaijien leiriä. Kaupungin muureilta Priamon näkee tapahtuneen ja puhkeaa valituksiin, Hektorin äiti Hekabe yhtyy valituksiin ja lopulta Andromakhekin kudontahuoneessaan kuulee tornista valituksen ja itkun ja lähtee selvittämään, mitä on tapahtunut. Nähdessään, että Hektorin ruumista raahataan hevosvaljakon perässä hän pyörtyy ja toivuttuaan puhkeaa valituksiin. Andromakhe itkee myös orvon poikansa, Astyanaksin, kovaa kohtaloa.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20021204 (20021204) o o AJK kotisivu o Ilias