|
Katsaus tulevaisuuteen
Edellinen laulu päättyi akhaijien kannalta melko epätoivoisen tuntuiseen tilanteeseen, kun kaikki nimekkäimmät sankarit joutuivat vetäytymään laivoille haavojaan hoitamaan. Tämän laulun alussa runotar paljastaa kuitenkin lukijalle, että akhaijein vastoinkäymiset ovat väliaikaisia. Muuri, joka rakennettiin ilman jumalille annettuja uhreja, kestää tosin vain sen ajan, jonka Hektor on elossa ja Akhilleuksen viha kestää. "Mutta kun kaattu jo kaikk' oli Troian sankarit parhaat...tuottanut Ilionin periturman kymmenes vuosi....niin jopa murskata päätti Poseidon kanssa Apollon muurin.."
Rintama lähestyy laivoja
Vielä ei olla niin pitkällä. Troijalaiset ahdistavat akhaijeja ja Hektor yllyttää kumppaneitaan ylittämään akhaijien vallihaudan. Hevoset eivät kuitenkaan uskaltaudu kaivannon ylittämiseen. Pulydamas neuvookin troijalaisia jättämään hevoset kaivannon reunalle ja jatkamaan jalan. Asios ei kuitenkaan noudata neuvoa. Runotar kommentoi voimakkaasti: "Mieletön! Karttava ei manan kolkkoja neitoja ollut, korskana vaunuillaan, hevosillaan laivojen luot' ei kääntyvä jälleen Ilionin avotuulisen turviin;" Yhtä intohimoisesti runotar kuvailee akhaijien portinvartijasankareita "..niinkuin taivaslatvaiset, lujat vuorien tammet seisovat kaikin säin, sadetulvia, tuulia kestäin, juurin mahtavin maan kamarass', ikivankkumatonna: niinp' urot seisoi nuo käsivartten voimahan luottain, vartioivat pelotonna, kun päin kävi Asios aimo."
Homeros tunnustaa jo voimattomuutensa raivoisien taistelukohtausten kuvaajana "Toiset taistelivat taas toisten porttien luona; mutta en kaikkea voi, kuin taivahiset, kuvaella.."
Pulydamas yrittää hillitä Hektoria, mutta kuten jo aiemmin olemme lukeneet,
(säe 174) Zeus on aikonut nostaa Hektorin kunniaan, eikä Hektor siis missään nimessä aio noudattaa varovaisuuteen kehottavaa neuvoa. Taivaiset lähettävät vielä kotkan ja sen kynsissä roikkuvan käärmeen muodossa varoituksen, mutta Hektor vain ilkkuu moista ennusmerkkien tulkintaa ja vetoaa siihen, että ylin ennusmerkki on puolustaa syntymämaata.
Yllättävänä pidän kielikuvaa, jossa lumisadetta kutsutaan Zeun sateeksi ja verrataan kivien sinkoilua taistelijoitten välillä sakeaan lumisateeseen! Zeus tukee troijalaisten puolella taistelevaa poikaansa Sarpedonia, joka innostaa toista kuuluisaa sankaria, Glaukosta, eturintamaan kunnian ja maineen toivossa.
Akhaijien puolella Aiakset ovat tiukoilla, " tasan vaappui taistelo nyt sekä mittelö miesten, kunnes Hektorin salli jo Zeus urokunnian saada; ensimmäisnä hän näät yli riensi akhaijien muurin;" Niin siinä sitten kävi. "Torjua ryntääjän ois vain joku kuoloton voinut,..!" Poseidon?
|
o AJK kotisivu
o Ilias