Pihlanto Pirjopäivi 
03 Homeerisia sattumuksia

Homeros: Ilias


Täällä Velkualla oli Velkuapäivät 13-14.7. Katselimme Teersalon rantaan istutettua saaristokasvitarhaa ja kukapa tuli vastaan ellei Akhilleus: siankärsämön kohdalla oli tieteellisen nimen Achilleus Millefolium lisäksi kertomus, miten Troian sodassa saatuja haavoja lääkittiin yrtein ja yksi näistä yrteistä oli siankärsämö (esittelytaulu väitti myös, että Väinämöisen polvihaavaakin hoidettiin tällä yrtillä!). 

H.S:ssa 20.7. julkaistussa jutussa Hesiodoksen runoelmien suomennoksesta Kirsti Simonsuuri kertoo Homeroksen ja Hesiodoksen kilpalaulanta- nimisestä runosta, jossa palkinto annetaan Hesiodokselle, koska Hesiodos kehottaa kuulijoita rakentamaan rauhaa kun Homeros puolestaan ylistää sotasankareita ja verenvuodatusta. 

Pieni tietosanakirja vuodelta 1928 kertoo, että Troian sota käytiin Troas-nimisellä niemimaalla, lähellä Dardanellien salmea. Siis sinne! 
 
 

Sodan sijasta kaksintaistelu

Rintamat lähestyvät toisiaan, troijalaiset kirkuen kuin kurkiparvi,"urhoutt´uhkuen kävi ääneti kohti akhaijat". Menelaos, Helenen aikaisempi puoliso havaitsee jumaluhkean Aleksandroksen alias Pariksen, Helenen viettelijän/ryöstäjän ja " niinkuin leijona riemastuu, kun on tiell´ iso riista" riemastuu ja astuu vaunuistaan maahan aikeenaan ilmeisesti välittömästi hyökätä sodan aiheuttajan kimppuun. Mutta Aleksandros " niinkuin kulkija kyyn kivirotkoss´äkkiä keksii, syrjään ponnahtaa sekä kääntyy pakosalle" piiloutuu iliolaisten sekaan. 

Hektor antaa täysillä:" Surkea mies, kuvaurho... Kuin´uros moinen, uskalsit merenlaskija-laivoin ohjata aavain taa.....Vai Menelaoa et sotamieltä sä torjua tohdi? Kai tuta saisitkin, kenen kukkea puoliso sull'on." Aleksandros alias Paris ottaa nöyrästi nuhteet vastaan:" Hektor, syystäpä nyt mua nuhtelit etk´asiatta....Mutta jos nyt sotasille ja taistelemaan mua tahdot, käskeös istumahan väki Ilionin ja akhaijit, niin Menelaon miehekkään kera käyn minä keskeen kiistaamaan, ken saa Helenen omaks aartehinensa." 

Hektor hyväksyy ehdotuksen ja esittää asian Agamemnonille. Menelaos puolestaan ottaa haasteen vastaan:"..kyllin kärsiä saitte jo kohluja tään sodan tähden, jonka Aleksandros on aikaansaaja ja alku. Kohtalon säätämä kumpi on kuoloon meistä, se kuolkoon, mutta te muut sula solmitkaa sopu vitkaelutta." "..ja riemastui väki Ilionin ja akhaijit, loppua toivoivat he jo näät sodan surkeudelle". Nyt kutsutaan iliolaisten päällikkö Primos vahvistamaan aselepo ja sanamuodoista päätellen rauhansopimus. 
 
 

Rintaman takana

Helene kirjailee vaippaa, johon kuvaillaan vuosikausia kestäneen sodan vaiheita kun Iris, selitysosan mukaan sateenkaari, mutta tässä nyt Helenen natona näyttäytyvä viestin tuoja kehottaa Heleneä kaksintaistelua seuraamaan. Helene kiirehtii Skaian portin luokse, jonne myös Ilionin valtias Priamos seurueineen on saapunut tapahtumaa seuraamaan:" ..kuin puusirkat metsikön puussa liljanhentoa sirkuttain sirinäänsä, he siellä torniss´istui, nuo isät iliolaisten." Priamos viittaa Helenen luokseen "Virkkaos mulle nyt, kenpä on tuo uros valtava tuolla,." ja Helene alkaa seurapiiritoimittajan sulavuudella esitellä akhaijein sotureita. Lähinnä tulee mieleen Itsenäisyyspäivän juhlien TV-selostus presidentinlinnasta! Priamos innostuu muistelemaan kestivierainaan olleita Menelaosta " reimana laskettain lausehet laati, paljoa ei, mut paikalleen" ja Odysseusta "kun sanat sinkosi kuin lumihiuteet talvisen tuiskun, ihmist´ ei sitä, ken kera kilvata saatti Odysseun; emmepä moist´ois luulleet, kun hänet näimme me ensin." 
 
 

Sopimus rauhasta

Rattoisan juoruilun päättää airut kehottamalla Priamosta, Laomedonin poikaa laadintaan pyhän liiton. Priamos ja Agamemnon suorittavat uhrimenot ja vanovat valan, jota tosin Kronossyntypä ei ielinyt kuulla! Näiden seremonioiden jälkeen Priamos suuntasi takaisin kaupunkiin, sillä" en silmin katsoa voi, kun poikani armas astuu kamppailuun kera miehekkään Menelaon." 
 
 

Afrodite puuttuu peliin

Paris saa alkamisarvan ja kun kumpikin puolellaan oli täystamineinen astuivat välimaalle he kummankin sotikansan. Aleksandros heittää keihäänsä, mutta keihään terä murtuu Menelaoksen kilpeen. Nyt puolestaan Menelaos heittää keihäänsä ja runotar kuvaa tarkkaan taistelun seuraavat vaiheet. Menelaos pääsee jo kuristamaan Parista, mutta Afrodite raastaa irti kypärän hihnan, johon Paris on tukehtumaisillaan ja pelastaa Pariksen vielä uhkaavalta vaskiselta keihäältä kätkemällä tämän sakopilveen ja kuljettamalla kammiohon sulotuoksuiseen. Afrodite kutsuu nyt Helenen kotisuojiin, jossa Aleksandros tätä odottaa. Helene joutuu kuohuksiin ja moittii katkerin sanoin asioiden kulkuun puuttunutta jumalatarta, joka närkästyneenä vaatii Heleneä olemaan ärsyttämättä häntä. Aleksandroksen tulkinta tapahtuneesta on, että Menelaos voitti, koska Athene oli häntä auttamassa. " toistepa taas minä saan (voiton), toki meilläkin on jumaloita". 

Sillä aikaa kun Helene ja Alesandros vuoteess´uinumahan kuvereikäisessä he vaipui Menelaos kuin peto kierteli joukoissa etsien Aleksandrosta, joka ei olisi voinut piiloutua edes ystäviensä suojaan, sillä kaikkien näät oli vieroma kuin kuolema kolkko. Agamemnon julistaa, että taistelun on voittanut Menelaos ja vaatii sopimuksen mukaan iliolaisia luovuttamaan Helenen sekä lunnaat myös sopivaiset. 

 

Palautetta 

Pirkko: Yllättäviä tapaamisia

Pirkko:  "Katselimme Teersalon rantaan istutettua saaristokasvitarhaa ja kukapa tuli vastaan ellei Akhilleus: siankärsämön kohdalla oli tieteellisen nimen Achilleus Millefolium lisäksi kertomus, miten Troian sodassa saatuja haavoja lääkittiin yrtein ja yksi näistä yrteistä oli siankärsämö." 

Itse tapasin Föglössä elokuun alussa apolloperhosen, ja tuntui kuin olisi törmännyt vanhaan tuttavaan. Sitä paitsi matkassa oli Minerva-sardiineja - eikö se olekin Pallas Athenen roomalaisnimi? (Syömättä jäivät, tuli kampelaa ja ahventa riittämiin...) 
 

 

Asko Korpela: Luja ja sympaattinen ote

Asko:  Ihastelen lujaa ja sympaattista otettasi tähän sotatouhuun. Itse en millään tunnu pääsevän sisään. Ihan on sama tunne kuin silloin, kun olen yrittänyt Pushkinia lukea. Monet sitä ihan ilokseen ja huvikseen lukevat, mutta minulta ei onnistu niinkuin ei muukaan runomuotoinen. Mikähän siinä on?

Yksi pieni vinkki: näyt käyttävän heittomerkin ('; tähden * alapuolella eli 'shift ja tähti') asemesta terävää aksenttia (´). Se on ns diakriittinen merkki, jota et edes yhdellä näpäyksellä saa aikaan. Heittomerkki syntyy normaalisti. Suosittelen. Pahempaakin on nähty: nolla (0) ja O [nolla kelpaa laskemiseen O ei]. 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20020826 (20020722) o o AJK kotisivu o Ilias