|
Neljästoista laulu: Heren viekkaus
Järjetön ehdotus
Viiniä haavoittuneen Makhaon seurassa lipittävä Nestor kuulee
edellisen laulun kuvaamat sotahuudot ja huolestuu. Sen sijaan, että
liittyisi taisteluun - mitä hän kyllä pohdiskelee - hän
menee Agamemnonin luo. Siellä hän kohtaa koko sankarillisen potilasjoukon:
Tydeun pojan eli Diomedeen, Odysseuksen ja Agamemnonin. Murheelliset sankarit
seuraavat taistelua. Agamemnonin taistelumoraali on taas alamaissa. Hän
suunnittelee, että reunimmaiset laivat lasketaan vesille heti ja loput
pimeyden turvissa: "Kehnoa ei tuhon alt' ole väistyä yötäkin
myöten; karkota vaaraa kauniimp' on kuin sortua surmaan." Tavallaan
järkipuhetta, jos tilanne on todella toivoton, mutta se ei kelpaa
Odysseulle, joka ihmettelee: "mi nyt sana kirposi kielesi päältä?
--- kiittää järkeäs ei nyt kestä." Odysseus ymmärtää,
että akhaijit eivät enää taistelisi nähdessään
laivojen kelluvan vesillä.
Taistoon haavoinemmekin nyt!
Diomedes, iältään joukon nuorin, tarjoaa neuvojaan Agamemnonin
niitä kaivattua. Ennen neuvonsa paljastamista hän kertoo kuitenkin
curriculum vitaensa vakuuttaakseen muille painoarvoaan. Sitten neuvo: "Taistoon
haavoinemmekin nyt! Hätä käskevi käymään;
ampuman kantoa kauemmas toki siell' asetumme, ettei haavoja hankittais
yhä haavojen päälle." Näin yksinkertaista se on. Poseidon
on heti paikalla ja väläyttelee Agamemnonille mahdollisuutta,
että iliolaiset tulevat painumaan takaisin kaupunkiinsa, sekä
rohkaisee taistelijoita jylyäänin.
Here viettelee ja Uni nukuttaa
Samaan aikaan toimii Here toisaalla. Hän järjestää
Zeulle muuta puuhaa nyt kun taistelu on vaihteeksi kääntymässä
akhaijien eduksi. Here suunnittelee Zeun viettelemisen ja samassa yhteydessä
tämän nukuttamisen. Siinä se laulun otsikon lupaama Heren
viekkaus. Afroditelta hän saa vyön, johon on kätkettynä
kaikki hurmauskeinot. Lisäksi unilääkkeet Kuoleman veljeltä
Unelta. Uni tosin suostuu vasta Heren luvattua: "parvest' impyen nuoren
morsiameksesi mult' avioksesi ainahiseksi." Lupaus on vielä vannottava
arvovaltaisen titaanijoukon todistaessa tapahtumaa. Nainen kelpaa jälleen
kauppatavaraksi.
Hektor ei pärjää
Zeun nukkuessa
Suunnitelma sujuu kuin rasvattuna. Uni vie Poseidonille tiedon Zeun sammahtamisesta.
Tie akhaijien auttamiselle on nyt avoin. Avulias Poseidon järjestelee
jopa akhaijien aseistuksen: oivat aseet oivien, huonommat taas huonojen
ylle. Haavoittuneet sankarit valvovat toimitusta. Ja sitten hyökkäykseen
Poseidon keulilla. Hektor ei pärjää Zeun nukkuessa: Telamonin
aaluva aimo - Aias - paiskaa häntä kivellä kaulan juureen.
Ystävien kilpien suojaamana kannetaan "kovin oihkiva urho" valjakolle
ja kiidätetään pillit vinkuen kaupunkiin.
Aias, Oileun poika kunnostautuu
Vihollisten johtajan poistuminen antaa akhaijeille uutta puhtia. Kummaltakin
puolelta kaatuu miehiä vuoron perään - kaatuneet kostetaan
ja koston onnistuminen nostaa ilo- ja pilkkahuutoja. Molemmat Aiaat kunnostautuvat,
"vaan useimmat löi toki Aias, Oileun poika, urhoa toist' ei nopsaa
niin pakolaisia ollut vainoamaan." Kuten näimme, taisteluonnen sai
kuitenkin kääntymään Poseidon, Heren viekkaan juonen
avustamana. Kuololliset vain toteuttivat käsikirjoituksen.
Oliko Homeros pasifisti?
Tämä laulu sisältää kontrasteja kuten eräät
muutkin: Heren suunnitelman kuvaus on hempeähköä satua,
lopun taistelukuvaus taas samaa raakaa teurastusta kuin aikaisemminkin.
Tulikin mieleeni, olisiko Homeros sittenkin pasifisti? Ilias on kaiketi
yleensä tulkittu herooiseksi sankarieepokseksi, joka innostaa nuoria
miehiä taiston tielle, mutta onko todella näin? Luulisi, että
realistisesti kuvattu ihmiskehojen silpominen toimiikin päin vastoin.
|
Palautetta
Pirkko: Ihmiset vastakkain
| Pirkko: |
Itse ajattelen tähän asti luettuani, että jos tarkoituksena
olisi nuorison sotaan innostaminen, Homeroksen ei todellakaan olisi tarvinnut
vaivautua kuvailemaan troijalaisten inhimillisiä piirteitä ja
esim. Hektorin ja Andromakhen kohtaamista. Nyt valokeila on vuoroin kummassakin
leirissä, ja lukijan sympatia samaten. Rintaman molemmilta puolilta
löytyy vahvuutta ja heikkoutta.Niin paljon menetetään, niin
vähän saavutetaan. Jumalat vain hymyilevät, kun ihmiset
heittävät tuskallisesti henkensä heidän jalkoihinsa. |
Pekka Pihlanto: Elokuva
Troian sodasta?
| Pekka: |
Tuli vielä mieleeni, että jos Troian sodasta tehtäisiin
tekstiä tiukasti seuraava elokuva, siitä tulisi ehkä liian
realistinen: peitset ja nuolet puhkovat paljasta ihoa inhoa herättävälä
tavalla ja päät vierivät somerikkoon. Ehkä tällainen
vielä joskus tehdään, sillä raakuuksillahan elokuvamaailma
on jo pitkään mässäillyt? Nuo Pirkon mainitsemat inhimilliset
piirteet tietysti tasoittaisivat vaikutelmaa, jos ne otettaisiin mukaan.
|
Pirkko: Ensi-ilta odotettavissa
| Pirkko: |
Muistan nähneeni pari viikkoa sitten Hesarissa pikku-uutisen,
jossa sanottiin, että Brad Pitt harkitsee seuraavaksi roolityökseen
Akhilleuksen osaa suunnitteilla olevassa Troijan sotaa kuvaavassa elokuvassa!
Kukahan olisi kaunis Helene?
|
Pekka Pihlanto: Taitaa tulla pettymys
| Pekka: |
Tämäpä mielenkiintoista. Tosin meille "asiantuntijoille" filmi tullee olemaan pettymys. Yleensäkin amerikkalaiset mielestäni pilaavat antiikkia kuvaavat ja ehkä muutkin historialliset elokuvansa. Kulttuuriero on liian suuri...
|
|
o AJK kotisivu o Ilias