11 Korkean tason haavoittuneita
Ankara sotamelske alkaa taasTaistelun osapuolet ovat kuin Zeun sätkynukkeja. Zeun lähettämä Eris, haltiattareksi olennoitu riita, polkaisee huudollaan taistelumieltä akhaijien rintaan. Samantyyppisiä henkilöityjä vitsauksia tapasimme Kalevalassa: Tuonelan sokean tytön Loviattaren pojat, pistos, ähky, luuvalo, paise, rupi, rutto jne. Verenhimoinen Kronossynty itse viimeistelee asian: "Nosti nyt ankaran Zeus sotamelskeen, korkeudesta vihmoi kasteen hurmehisen, näet haltuhun Hadeen monta hän vaivuttaa miest' aikoi sankarimieltä." Erityisesti Agamemnon, joka on tähän asti vaikuttanut vähemmän sankarilliselta, käy raivopäänä vihollisen kimppuun tehden selvää jälkeä. Sotisovat muistetaan taaskin riistää saaliiksi kaatuneilta, joskus omankin hengen uhalla. Maahan lyödyt tunnetaan edelleen hyvin nimeltä ja monen osalta annetaan taustatietoja. Ei ole ihme, että yhdeksän vuoden sotimisen jälkeen vihollisen henkilögalleria on tuttu - vaikka uuttakin väkeä tuleekin mukaan.Tulisetpa nyt tuskat sai tuta Atreun poikaAgamemnon saa tilaisuuden kostaa Antimakhonille, joka oli neuvonut murhaamaan Menelaon - tämän käydessä lähetystönä oivan Odysseun kanssa Ilionissa - tappamalla taistelussa Antimakhonin pojat. Turhaan pyytävät armoa ja tarjoavat lunnaita. Iliolaisten pakoa kuvataan lehmä- ja jalopeuravertauksella. Zeus säätelee peliä ja lähettää viestin Hektorille: Agamemnonia tulee väistää, mutta kun "keihäs käy tai nuoli ja Atreun poika käy vaunuilleen", Hektor saa "väen" surmata, kunnes on päässyt laivojen luo. Zeun ennustus tai lupaus toteutuukin: Agamemnon saa peitsestä ja "Heren tyttärien, kipuneitojen kirveleväisten, niin tulisetpa nyt tuskat sai tuta Atreun poika. Vaunuilleen jo hän riensi."Lisää sankareita klinikalleAkhaijien onnettomuudet jatkuvat. Hektor käyttää Zeun antamaa "väkeä" ja passittaa nimekkään kaartin akhaijeja Hadeen hoiviin. Odysseus ja Diomedes käyvät vastaiskuun. Zeus antaa nyt pelin edetä tasaväkisesti. Hektorin on käydä huonosti Diomedeen käsissä, mutta: "Taaskin surmasi, koira, sa vältit --- taas sua autti Apollo". Sala-ampuja Aleksandros saa osuman Diomedeen "jalan oikeaan rintaan". Diomedeeltä heltiää herja: "Jous-uro uljassuu, naiskyttä sä, kiekuratukka! --- yhtä, jos ampunut nainen ois tai voimaton lapsi!" Odysseus jää ypöyksin taistelemaan Iliolaisia vastaan. Taas runoilija käyttää metsästysvertausta kuvatessaan vihollisen ryntäystä "salokarjumme" kimppuun. Vain Pallas Athenen avulla Odysseus pelastuu, mutta "ase ankara työntyi … kyljest' irroittain ihon luuhun saakka". Tarvitaan kuitenkin Aiasta ja Menelaoa saattamaan Odysseus surman suusta kenttäsairaalaan laivoille. Aleksandros on taas pian asialla jousineen, ja nyt on Makhaonin vuoro joutua klinikalle Nestorin saattelemana. Hektor tekee ahha ijien joukossa pahaa jälkeä. Tosin hän karttaa Aiasta, sillä "päin väkevämpääns' ei näet Zeus hänen antanut käydä." Ilmeisesti Zeun voimallakin on rajansa: heikompi ei pystyisi voittamaan vahvempaansa, vai olisiko tämä tosiasioiden vastaisuus Zeulle sopimatonta? Ehkä hän haluaa vielä säästää molemmat tähtipelaajat? Aias pelkää Zeun voimaa ja vetäytyy "tulenkeltavan jalopeuran" lailla, koko ajan taistellen. Eurypylos saa Aleksandros-salakytältä nuolen reiteensä, mutta ehtii sentään hälyttää apua Aiaalle.Nestor muistelee menneitä ja yrittää vieläNestorin tuodessa Makhaonia leiriin Akhilleus seuraa tilannetta ja haluaa tietää, kuka on haavoittunut. Patroklos siis asialle. Laulun loppuosassa pysytelläänkin rintaman takana laivoilla. Nestor nauttii rauhassa leipää ja viiniä. Patroklos saa tältä tilannekatsauksen ja kitkerän kommentin: "Vaan jalo eipä Akhilleus sääli akhaijeja laisinkaan, ei surkua tunne". "Oisipa nuoruus vielä ja ryhti se mulla, mik' ammoin", huokaa Nestor ja saa aiheen kertailla omia urotekojaan voimiensa päivinä. "Noin uros urkenemaan olin muinoin. Mutta Akhilleus uljas on vain iloks itselleen". Nestor muistuttaa sotaretkelle lähdöstä, jolloin Akhilleun isä pyysi "aaluvataan" kunnostautumaan urotöissä, ja Patroklon isä taas neuvoi poikaansa ohjailemaan Akhilleuta neuvoin. "Taivaisten avull' ehkäpä sun sanas sankarin mielen taivuttaa", arvelee viisas Nestor. Jos tämä ei käy, niin Patroklos voisi tulla joukkoineen Akhilleun asussa kentälle antamaan akhaijeille tervetullutta hengähdystaukoa: "vois häneks uskoen ehk' urot Troian taistoa k arttaa." Viestinviejä Patroklos joutuu kuitenkin paluumatkalla hoitelemaan Eurypylon haavat.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20020917 (20020917) o 
o AJK kotisivu o Ilias