10 Vakoilijat yössä verityössä
Unettomat laivaleirissäAkhaijien piti nukkua ja kerätä voimia aamun taistelua varten, mutta "Agamemnon, Atreun poika, nauttinut ei sulo-unt', oli mielessään monet mietteet". Vastuu painaa ja taistelujännitys myös. Nestor on tosiaan korvaamaton, sillä hänen puoleensa akhaijien pää suunnistaa. Yhtä uneton ja huolissaan on Menelaos. Häntä kalvaa se, että täällä oltiin hänen, siis vaimonsa Helenen takia. Kieltämättä järjettömäksi tämä taistelu on alkusyyhynsä nähden eskaloitunut.Nestor ideoi taasNestorin luo kerääntyy sitten valveutettu sankari toisensa jälkeen. Tarkkaa lukua pidetään siitä minkä taljan tai muun vaatteen kukin vetää ylleen. Nestor näkee tilanteessa valopilkun: ei Zeus kaikkia Hektorin toiveita täyttäne. "Minä luulen, vauriot häntä vartoo vast'edes viel' useammat, jahka Akhilleus vain vihan hirmuisen pois vieroittais sydämestään", lausuu Nestor ja esittää vakoiluretkeä tiedon hankkimiseksi iliolaisten aikeista. Samalla voitaisiin ehkä saada isketyksi joku hengiltäkin. Diomedes on heti valmis, mutta hän luottaa modernisti ryhmätyöhön: "Kahden kulkien toist' äly toisen on auttelemassa, kaikk' edut oivaltain; mutt' yksin jos mitä miettii, aatos on ahtaamp' aina ja harkinnat hatarammat". Kuka kumppaniksi? Valinta tulee tehdä todellisen taidon, eikä aseman perusteella, neuvoo Agamemnon. Valinta osuu jumalaiseen Odysseuhun, jolla on ylen uskalias sydän ja lisäbonuksena Pallas Athenen suosio. Odysseus kieltää sen paremmin kiittelemästä kuin moittimastakaan häntä, sillä ne seikat ovat ylen tuttuja paikalla olijoille. Kiireesti matkaan, sillä yöstä on enää kolmannes jäljellä. Sankareiden asunvalinnat sentään ehditään tarkasti kuvata. Pallas Athene on suosiollisesti myötävaikuttamassa vakoiluretkeen, josta muodostuukin teurastusmatka.Huono-onninen vakoilija DolonHektorkaan ei anna sankariensa nukkua. Hän saa houkuteltua vakoiluretkelle Dolonin, "joka oli kasvoiltaan ruma katsoa, vaan ylen kerkeäjalka". Vaikka tällä on omaisuutta tarpeeksi, hän ahnehtii palkkioksi option Peleun pojan, Akhilleun valjakkoon ja vaunuihin. Huonosti ja aivan alkuunsa päättyy Dolonin "seikkailu". Diomedes ja Odysseus saavat Dolonin kiinni - Athenen avustuksella - ja houkuttelevat hänet lavertelemaan omien joukkojen sijainnin. Palkkioksi piti hänen henkensä säilyä, tosin lunnaita vastaan, mutta kylmän rationaalisesti Diomedes iskee miestä miekallaan: "suuss' oli äännähdys vielä, kun vieri jo pää somerikkoon". Ryöstävätpä sankarit vielä ruumiilta tamineetkin uhriksi Athenelle - kaikki näyttää tälle kelpaavan. Kyllä niin sankari- kuin jumalakäsityskin poikkeavat suuresti meidän aikamme länsimaisista vastaavista. On tosin todettava, että vakoilijoita odotti kuolemanrangaistus esimerkiksi maailmansodissa. Dolonin teloituksen motiivina ei näyttänyt olevan rankaiseminen, vaan sotilaalliset näkökohdat: "Argos-maan urohille sen koommin et tee sinä haittaa".Henki pois nukkuvilta Thrakian miehiltäJa jatkoa seuraa. Sankarit hiipivät Dolonilta saamiensa tietojen opastamina leiriin, jossa Thrakian miehet nukkuvat. Syinä thrakialaisten valintaan uhreiksi lienevät olleet komeat hevoset ja hopean hohtavat vaunut, mutta ehkä myös se, että he olivat juuri saapuneet taistelutantereelle ja siksi vielä tottumattomia sodan vaaroihin. Diomedes teurastaa nukkuvia sotureita Athenen antamin voimin. Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Apollo herättää Hippokoonin, joka "johtelijoit' oli Thrakian joukon", mutta liian myöhään, sillä Diomedes ja Odysseus pakenevat jo saaliineen. Miesten saavuttuaan voitokkaina takaisin laivaleiriin Nestor arvelee Zeun ja Athenen suosineen heitä. Kuvottavan verinen laulu päättyy "sankareiden" kylpemiseen ja atriaan. Athenelle uhrataan "suloviiniä kukkurapäästä".
|
||
PalautettaKorpela Asko: Mehevää suorasanaista
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20021209 (20020911) o 
o AJK kotisivu o Ilias