06 Suvantovaihe taistelun lomassa
Kansanmurhasta on kysymysTaistelu jatkuu ja taas monelta "laskihe yö yli silmäin". Saadaan myös todiste taistelukentän etiikasta tai pikemminkin sen puutteesta. Adrestos jää Menelaon käsiin elävältä. Hän pyytää armoa luvaten isot lunnaat. Menelaos suostuukin. Sodankäynnissä on selvä taloudellinenkin ulottuvuutensa, kuten on jo aikaisemminkin nähty. Kaatuneilta ryövätään heti sotisopa, hevoset, vaunut ym. Agamemnon puuttuu peliin ja tähdentää lopullista ratkaisua: "koston kätt' ei välttää, ei emon kohdun kantama lapsonen ees, ei hänkään, kaikk' ikiturmaan vierköön Ilionin suku hautaa, jälkeä vailla". Kansanmurhan suunnittelusta tässä siis on kysymys. Armeliaisuus ja säännöt tulivat paljon myöhemmin sotakentille, mutta rikotaanpa niitä meidänkin aikanamme. Menelaos muuttaa mielensä, ja Agamemnon teloittaa vangin keihäällä. Aika parantaa haavat. Tuskin meillä olisi halua lukea Kosovon kansanmurhasta edes heksametriin kuorrutettuna?Hektor saa kotilomaaAkhaijit alkavat jo päästä niskan päälle. Jumalat loistavat nyt poissaolollaan. Hektor lähetetäänkin kaupunkiin tehtävänään saada äidit viemään "Ilionin valioimmat vaimot" rukoilemaan Athenelta apua. Parasta päälle ja valtuudet luvata hiehouhreja. Turhaan tosin: "ei sitä kuullut Athene". Hektor saa kuitenkin näin pienen kotiloman ja pääsee tapaamaan vaimoaan Andromakhea sekä pientä poikaansa."Oot majaystävä mulle"Samaan aikaan toisaalla: näemme erään erikoisen taistelukentän säännön toteutuvan. Diomedes kohtaa Glaukoksen, Hipolokhon aaluvan, ja alkaa keihäänheiton sijaan kysellä taustoja niin, että Glaukos saa aiheen kysellä: "miks sukujuurtani tutkit?" Hän antaa kuitenkin sukuselvityksen ja Diomedes toteaa riemastuneena: "Niinp' esitaatoist' alkaen oot majaystävä mulle". Tämä merkitsee: "siis kahakassakin kartelkoon nyt toist' ase toisen!" Nykyisessä länsimaisessa valtioiden välisessä sodankäynnissä tällainen veljeily olisi mahdotonta. Tosin kerrotaan, että toisessa maailmansodassa vapaamuurarit saattoivat antaa salaisen merkin, jolloin vihollisen puolella oleva muurariveli säästi heidän henkensä.Asujen vaihto taistelukentälläYstävyyden merkiksi soturit vaihtavat asuaan, vaikka Glaukoksen asu on kultainen ja Diomedeen vaskinen - "Glaukos-urholt' ottikin siin' älyn Zeus Kronossynty". Suunnilleen saman kokoisia kavereita ilmeisesti. Meilläkin vaihdetaan sormuksia kihlauksen ja ystävyyden merkiksi. Silloin kun luokkasormukset olivat muodissa, seurustelevat koululaisparit saattoivat vaihtaa sormuksia. Miten Lasse Liemola lauloikaan 1950-luvun lopulla: "Anna pois mun sormuksein/kitarain, sulle enää laulaa en voi"?"Tuoll' ei miehen pontt' ole mieless'Hektorin Troian käynti kuvataan seikkaperäisesti. Se ikään kuin osoittaa Hektorin omaa asennoitumista tähän ehkä viimeiseen käyntiin kotona: hän havainnoi jokaisen hetken ja yksityiskohdan perusteellisesti, jolloin syntyy vaikutelma käynnin pitkäkestoisuudesta. Hektor käy nuhtelemassa veljeään Aleksandrosta eli Parista, joka ei ole taistelukentällä, vaikka oli itse aiheuttanut koko vihanpidon. Paris myöntää taas: "Hektor, syystäpä nyt mua nuhtelit etk' asiatta". Helenen arvokkuus pettää ja hän haukkuu nykyisen puolisonsa ja ryöstäjänsä: "Tuoll' ei miehen pontt' ole mieless', ei tule kuunaan; tottapa kylvöstään sadon saakin nauttia kerran". Helene pyytää Hektoria jäämän hetkeksi, mutta velvollisuus kutsuu.Sankarillisen sotimisen karu kääntöpuoliHektorin kohtaus puolisonsa ja pienen poikansa kanssa tarjoaa näkökulman sankarillisen sotimisen karuun kääntöpuoleen: omaisten tuskaan ja lopulliseksi aavistetun eron haikeuteen. Kyseessä on totaalinen sota, ellei peräti kansanmurha, mutta Hektor arvelee tappion merkitsevän puolison joutumista orjuuteen. Puoliso pyytää Hektoria jäämän, ikään kuin se pelastaisi tämän, mutta sitä häpeää hän ei kestäisi, ja "salli sit' ei oma luontonikaan, sill' ain' olen miesnä oppinut taistelemaan eturinnass' iliolaisten, kuin nimi taattoni kuulu ja myös oma kunnia vaatii." Kyseessä ei ole sentään kunniamurha, mutta ehkä kunniaitsemurha, jos tilanne mielletään toivottomaksi. Hektor neuvoo puolisoaan menemään kotiin tavanomaisiin askareisiin. Työterapiaa, voisi sanoa. Veljekset Hektor ja Paris lähtevät taistelukentälle.Tämän laulun myötä iliolaiset tulevat lukijalle ensi kertaa jotenkin läheisiksi - tähän asti laulaja on kuvannut heidät vihollisina ja akhaijit "meikäläisinä".
|
||
PalautettaKorpela Asko: Sotaa inhimillisemmästä näkökulmasta
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20021013 (20020816) o 
o AJK kotisivu o Ilias