Aleksandros alias Paris uhitteleeTroialaiset ja akhaijit ryhmittyvät taistelun Troian edustalle. Aleksandros, joka lukijaa harhauttavasti kantaa välillä nimeä Paris, astuu uhkeasti esiin ja vaatii taistelua mies miestä vastaan. Haasteen ottaa riemastuneena vastaan Menelaos. Hän on Helenen alkuperäinen aviomies, jolta Paris ryösti puolison. Tämä asetelma sopiikin hyvin, sillä sinä ovat sotaan syypää ja teosta kärsinyt vastakkain. Silloin kun johtajuus perustui fyysiseen voimaan ja taitavuuteen, tällainen sodan "korviketaistelu" yksilötasolla oli mahdollinen. Tosin tänä päivänäkin sotaa saatetaan käydä hyvin rajoitetuin joukoin ja tavoittein toivoen, ettei se eskaloidu totaaliseksi, kaikki joukot ja resurssit mukaansa tempaavaksi.
Valat vannotaan vahvatKaksintaistelu kuivuu kuitenkin tällä erää kokoon Aleksandroksen säikähtäessä vastustajaksi ilmaantuvaa urosta. Hektor ripittää pelkuria: "Surkea mies, kuva-urho, sa kuihkoja naisien narri!" ja niin edelleen. Kuuliaisena Aleksandros/Paris myöntää "syystäpä nyt mua nuhtelit etk' asiatta" ja ehdottaa kaksintaistelua Menelaoksen kanssa. Voittaja saisi Helenen aarteineen. Tämä edellyttää kuitenkin sopuliittoa "valat vannoen vahvat". Vaikka sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua - tässäpä on kysymys kummastakin - sopimukseen voidaan näköjään mennä vihollisen kanssa ilman varsinaista taistelua. Valan takaajiksi tarvitaan kuitenkin jumalat ja tämä tapahtuu uhrien avulla. Täysin luotettava vala kuitenkaan ole, sillä sotaärjyinen Menelaos vaatii troialaisten vanhaa päämiestä Priamosta valaliittoa laatimaan "kosk' ei pojat röyhkeät vilppiä viero" ja "ainapa miesten nuorempain on häilyvä mieli, mutta kun vanhus on, ees sekä taapain katsova, myötä, silloin oikein käy, mik' on kumpaisellekin kohtuus".
Helene informoiIris tuo Helenelle viestin asian saamasta käänteestä ja tämä rientää porttitorniin, missä Priamos ja muita vanhoja partoja istuu tilannetta seuraamassa. Helene esittelee pyynnöstä Priamokselle kentällä näkyviä akhaieja. Olisiko tämä varomatonta vakoiluun verrattavaa vihollisen informointia? Eivät nämä sankarit tosin mitenkään pyri henkilöllisyyttään peittämään, mutta vihollisen olisi periaatteessa kuitenkin helpompi eliminoida tutut sankarit joukosta kuin tuntemattomat.
Sotaa vai urheilua?Uhrit toimitetaan ja taistelualue mitataan. Kummallakin puolella monet toivoivat sodan aiheuttaneen Pariksen sortuvan kamppailussa. Se olisikin oikeudenmukainen ratkaisu. Luulisi jo omantunnonkin soimaavan Parisia kun on aiheuttanut jo yhdeksän vuotta kestäneen sodan, mutta tästä ei näy merkkiäkään. Ottelulla on ainakin aluksi tiukat säännöt, sillä ensimmäinen heittovuoro arvotaan. Sota ja urheilu olivat silloin paljon lähempänä toisiaan kuin nykyisin. Herää kysymys, mikä rooli Iliaalla on ollut länsimaisen sotilas- ja kilpaurheilukulttuurin synnyssä tai vahvistumisessa. Tosin taistelu- ja kilpailuvietti on osa ihmisluontoa joka paikassa Iliaksen tuntemisesta riippumatta.
Paris häviää pölypilveenParis saa ensimmäisen heittovuoron, mutta epäonnistuu. Kamppailu kuvataan vaihe vaiheelta kuin urheilukilpailu ikään. Menelaos saa yliotteen ja on paljain käsin kuristamassa Aleksandrosta kypärän leukahihnaan, mutta Zeun tytär Afrodite pelastaa hänet. Tämä taitaa olla eepoksessa ensimmäinen kerta, kun jumalat puuttuvat todella konkreettisella tavalla ihmisten tekemisiin. Esimerkiksi ruton, unen, voiton tai tappion voi selittää "luonnollisestikin", mutta miten miehen häviämisen pölypilveen taistelukentällä?
Menelaoksen voitto vai ratkaisematon?Afrodite houkuttelee Heleneä Aleksandroksen luo, mutta tämä torjuu vihaisena ja kuvittelee nyt pääsevänsä palaamaan kotiin kun Menelaos sai voiton. Afroditen uhkailujen jälkeen hän taipuu ja menee, mutta herjaa Aleksandrosta, kerskailijaa yllyttäen tätä uuteen oteluun. Tämä väittää Athenen auttaneen Menelaosta, mikä ei vaikuta todelta: kyllä Menelaos oli kovempi taistelija kuin "hentokaulainen" Paris. Agamemnon tulkitsee Menelaoksen voittaneen ja senhän Pariskin myönsi Helenelle. Agamemnon vaatii siis Helenea aarteineen ja lunnaita sopivaisia. Mutta oliko tulos sittenkin ratkaisematon, kun ruumis puuttuu? Ainakin murhajutuissa syytteen edellytyksenä on uhrin ruumis. No, leikki sikseen; kyllä ottelusta vetäytyminen tulkitaan kaikkialla vielä nykyisinkin luovutusvoitoksi.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20020722 (20020722)
o
o AJK kotisivu
o Ilias