07 Väkiveikkaa ja polttamapuita
Taivahista johdatteluaVeljekset palaavat uusin innoin taisteluun Ilionin väen iloksi ja sotaonni kääntyy akhaijeja vastaan. Athene rientää hätiin omiaan auttamaan ja vastaavasti Apollo kiirehtii troijalaisten puolelle. Kauasampuja ehdottaa kuitenkin välirauhaa, ja yhdessä nämä Zeun jälkeläiset saavat pikaisesti kehittelemänsä idean uudesta kaksintaisteluhaasteesta syötetyksi Hektorille tämän jo aiemminkin tietäjäksi mainitun Helenos-veljen kautta. Priamoksen poikia todella riittää joka käänteessä esiin marssitettaviksi! Apollokin tietää Ilionin kovan lopun pian loukahtavan - mikä lie hänen motiivinsa, kun hän haluaa siirtää ratkaisun vielä tuonnemmaksi? Pelataanko tässä aikaa, jos vaikka voimasuhteet vielä ehtisivät muuttua? Onko Hektorilla todella mahdollisuus voittaa? Edelleenkin tekstiä lukiessa tuntuu, kuin seuraisi näytelmän etenemistä kohtauksesta toiseen.
Väkiveikkaan mies kera miehenAthene ja Apollo seuraavat kalliokotkien hahmossa ikitammesta Hektorin taisteluhaastetta akhaijeille. Hämmästyttävää kyllä, hän toteaa valan rikkoutumisen olevan Zeuksen tahto, eikä suinkaan iliolaisten syytä. Uuteen kamppailuun kanssaan hän kutsuu kenet tahansa akhaijien joukosta. Voittaja on palauttava hävinneeltä ottamansa varusteet hänen omilleen, mutta vainajalle taataan kunniallinen polttohautaus vastapuolen toimesta: tämä tuntuu takaperoiselta normaalikäytäntöön nähden! Tarkoituksena on yhtä kaikki loistavan Hektorin maineen ja nimen säilyttäminen tuleville sukupolville. Akhaijien joukosta ei ensin tahdo löytyä vastusta. "Kunnia kieltää sallinut ei, ei suostua pelko." Lopulta Menelaos tarjoutuu ottamaan haasteen vastaan, mutta Agamemnon varoittaa häntä käymästä väkevämpäänsä vastaan. Vanhan Nestorin tehtäväksi jää soimaten haastaa nuorempansa tähän otteluun, ja lopulta yhdeksän urhoa osallistuu arpajaisiin, joissa Aiaan (sen Telamonin pojan) arpa nousee Agamemnonin kypärästä. Eipä tunnu enää miestä pelottavan, vaan hän pukee riemumielin päälleen välkkyvät vasket muiden pyytäessä Zeukselta voittoa -tai edes tasapeliä! Taistelu kuvataan taas tarkasti vaihe vaiheelta: peitsin ja kivenmurikoin miehet murjovat toisiaan. Aias vaikuttaa vahvemmalta joka käänteessä: hänen peitsensä puhkaisee Hektorin kilven, hänen keihäänsä vuodattaa verta, hänen heittämänsä kivi ruhjoo kilven ja kaataa vastustajan. Tässä vaiheessa miekat otettaisiin käyttöön, mutta ottelu keskeytyy airuiden toimesta yön lepokutsuun. Ja kas: äsken vimmaisina toistensa henkeä jahdanneet veikot lähtevät kuolemankentältä toisiaan kehuen ja arvokkaita lahjoja vaihtaen. Kummankin joukot ovat riemuissaan kun menetetyksi luultu sankari palaa omiensa keskuuteen. Agamemnon järjestää peräti grillijuhlat ja viisi suvea nähneen sonnin selykset annetaan Aiaalle kunnialahjaksi, kunhan Zeus on ensin uhrisavunsa saanut.
Neuvonpitoa puolin ja toisinNestorilla on strategiaehdotus: hän ehdottaa aikalisää, jotta saataisiin rakennetuksi suojamuuri ja etukaivanto laivojen suojaksi samalla kun haudattaisiin kaatuneet polttoroviolla. Kaupungissa Priamoksen palatsin pylväikössä taas kiistellään miten nolosta tilanteesta parhaiten selvittäisiin. Monien mielestä tilanne on toivoton, alkusyy on troijalaisten (Helenen ryöstö) ja myös valaliiton rikkominen on tuova huonoa onnea taistelussa. Aleksandros ei ole oikein kunniansa kukkuloilla, varsinkaan kun hän kieltäytyy palauttamasta Heleneä akhaijeille, vaikka onkin valmis luopumaan muusta ryöstösaaliistaan korkojen kanssa. Kansan jupinasta huolimatta Priamos onnistuu rauhoittamaan tilanteen hallitsijan arvovallalla. Hän haluaa, että Aleksandroksen ehdotus esitetään Atreun pojille, ja pyydetään samalla aselepoa kuolleiden hautaamiseksi. Tämä ehdotus on ilmeisesti kaikkien mieleen, ja lopulta troijalaisetkin pääsevät iltaselle. Valppaina on kuitenkin oltava, vartijat ovat asemissaan. Akhaijeilla on selvästi henkinen yliote. Aamulla airut vie viestin Agamemnonin laivan luo kokoontuneille joukoille. Diomedes torjuu ehdotuksen kaikkien puolesta todeten tylysti: "vähä lapsikin huomaa, turmion pauloiss' ett' ovat nyt polot iliolaiset." Agamemnon toteaa kansan syvän rintaäänen puhuneen, mutta suostuu toki ruumiiden polttoon, olihan se akhaijien omissa suunnitelmissa myös.
Murhetyötä ja muurinrakennustaSeuraavan aamun koittaessa polttopuut on saatu kerätyksi ja sodan osapuolet kohtaavat kentällä sovussa, mutta haikein mielin. Vaikuttavassa kohtauksessa ruumiit erotellaan, pestään ja kuljetetaan rovioille kahdelle taholle kyynelin, mutta vaieten, mahtikäskyn käytyä. Tämä polttohautauksen järjestäminen mahdollisimman pian kuoleman jälkeen tuntuu olleen tärkeää - olivatkohan syyt hygieenisiä vai uskottiinko sielun pääsevän jonnekin? Aamuhämärissä akhaijien valiot peittävät hautakummun ja ryhtyvät saman tien linnoitustöihin. Kovia poikia ovat rakentamaan: itse Poseidonkin huolestuu, kun mokomat hiuskaunot ovat jumalille uhraamatta luoneet niin mahtavan suojavarustuksen laivoilleen, että hänen aikaisemmin rakentamansa muuri pian unhottuu. Zeus vallan tuskastuu moisesta pikkusieluisuudesta, ja toteaa, että helpostihan sinä, veli hyvä, voit sortaa akhaijein ankaran muurin, jahka he ensin ovat lähteneet takaisin kotikonnuilleen. Näin siis väläytetään loppuratkaisua, joka oikeastaan on ollutkin tiedossa alusta asti. Lopulta uurastajien päivä päättyy massiiviseen viininjuontiin akhaijien leirissä. Lemnoksesta tulleiden laivojen lastia ostetaan mittakaupalla, maksuvälineiksi kelpaavat vaski, rauta, vuodat, elikot ja orjat. Kaiken yötä Zeus antaa tuhomerkkejä kammokkain jylinöin, ja kalpea kauhu valtaa päihtyneet miehet. Viiniuhrien jälkeen uni vihdoin voittaa. Tälläkin kohtaa voi ihan silmissään nähdä näyttämön verhojen sulkeutuvan! Draaman tajua Homeroksella on yllin kyllin, ja hän pystyy luomaan visuaalisesti vaikuttavia kohtauksia, jotka voisi varmaan siirtää myös valkokankaalle. Onko Troijan sodasta tehty elokuvaa?
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20020826 (20020826)
o 
o AJK kotisivu
o Ilias