06 Sotaa ja rakkautta
Oman onnensa nojassaJumalat ovat väistyneet sotatantereelta. Monta miestä, monta tarinaa saa loppunsa Simoeis- ja Ksanthos -jokien välisellä sorakentällä tamariskipensaiden lomassa akhaijien ollessa aluksi niskan päällä. Nyt kuvataan jo Troijan miehiäkin yksilöllisesti, sukutarinat ja muut historiat mukaan punoen. Ihmiset kohtaavat taistelussa silmästä silmään. Oikeastaan on melkein kuin käytäisiin veljessotaa: vastustajat tunnetaan nimeltä, kestiystävyyttä ovat jo edelliset sukupolvet nauttineet. Sotaista mieltä ja voimaa joudutaan välillä oikein tietoisesti ylläpitämään ja kiihottamaan Agamemnonin hybriksen ja Nestorin taistelukokemuksen voimalla. Johtajien tavoitteena on lahdata troijalaiset viimeiseen mieheen; syitä ei kukaan kysele. Sotaärjyisellä Diomedeksella on kuitenkin malttia taistelun tuoksinassakin kysellä uljaan vastustajansa henkilöllisyyttä, ettei enää kajoaisi kuolemattomiin. Tuollainen teko ei äsken vielä häntä tuntunut haittaavan ensinkään; ehkäpä hetken tauko selkiinnytti miehen mielen. Pitkän sukuselvitykse n jälkeen esitaattojen ystäväliitto punnitaan painavammaksi kuin nykyiset vihollisuusasetelmat, päätetään vaihtaa varusteita niiden arvosta riippumatta - ja keskittyä muitten surmaamiseen! Nämä kai sitten ovat inhimillisiä ratkaisuja. Tuo asunvaihto kesken kiivaan taistelun tuntuu suorastaan riskaabelilta: entäpä jos omat erehtyvät soturin henkilöllisyydestä tamineitten harhauttamina? Isoisä Belleforonin muinaiset seikkailut naismaailmassa taas muistuttavat kansansatujen aiheistoa turmiokirjoineen ja urotekoineen, palkintonakin Lykian prinsessa ja puoli valtakuntaa.Silmäys TroijaanNyt astuu iliolaisten ykkösmies Hektor esiin joukkojen keskuudesta kuin tähtiseltä taivaalta alas laskeutunut jumalolento. Veljensä pyynnöstä hän ensin kannustaa akhaijien uhan alla horjuvat ja vetäytymisen ajatusta jo elättelevät Troijan joukot uudelleen puolustustaisteluun, ja lähtee sitten rohkaisemaan kotirintamaa itse kaupungissa. On sankarilla valtava kilpi, kun sen reunusnahka lyö sekä niskaan että nilkkoihin juostessa! Hektorin saapuessa kaupunkiin naiset kyselevät häneltä tietoja taistelukentällä olevista omaisistaan, mutta hän kiirehtii Priamoksen palatsiin, missä oma äiti ja sisar ovat vastassa. Kuninkaallisesta arkkitehtuurista saadaan varsin vaikuttava käsitys, mutta miten valtaisa lapsilauma kuninkaalla onkaan! Pitääkö tämä nyt ymmärtää ihan kirjaimellisesti? Korostetaanko valtiaan mahtiasemaa tällä tavalla? Ja tyttöjäkö vain neljännes poikien määrästä, vai onko heitäkin ollut 50 ja suurin osa viety muualle miniöiksi? Veren tahraama Hektor torjuu tarjotun viinin ja pyytää tietäjäveljensä ohjeen mukaan äiti-Hekabea johdattamaan neidot ja vaimot Athenen temppeliin rukoilemaan apua sodassa ja uhraamaan suurimman ja kauneimman kirjovaippansa ynnä hienoimmat hiehot. Ylipapittaren johdolla näin myös tapahtuu, mutta Athenehan on jo aikaa sitten puolensa valinnut, palvoa toki voi ja pyytää ken tahtoo…Sääliksi käy troijattaria, jotka toimivat hyvässä uskossa toivoa vailla. Miten onkin näin, että Athenen palvonta näyttää Troijassa olevan aivan vakiintunutta, ja silti kyseinen daami pyrkii kaupungin totaaliseen tuhoon. Pikaisesti Hektor tapaa myös rintamakarkuriveljensä Aleksandrosin, joka sovittelee kaikessa rauhassa kotona sotatamineitaan. Ankaria sanoja ei säästellä, ja sivustatukea tulee Helene-rouvalta, joka ei jätä soimaamatta itseäänkään. Hektorin sankaruus korostuu tässä kohtauksessa, mutta Aleksandros lupaa liittyä uudelleen taisteluun.Perheonni piiritystilassaVaikein ja odotetuin kohtaaminen on nyt edessä. Hektor hakee vaimoaan Andromakhea ja pientä poikaansa Astyanaksia kotoa, mutta palvelusväki kertoo heidän menneen porttitorniin seuraamaan tilannetta taistelukentällä heti kun kaupunkiin oli tullut tieto troijalaisten ahdingosta. Puolisot kohtaavat lopulta puolimatkassa hymyä ja kyyneliä täynnä olevassa jaksossa, jossa suuret tunteet ovat ihan pinnassa. Molemmat aavistelevat tapaamisen jäävän viimeiseksi, ja siksi koko yhteinen tarina käydään läpi, synkeään tulevaisuuteen yritetään tähyillä ja uskotaan elämän kuitenkin jatkuvan pikkupojan kautta. Andromakhe yrittää toki pyytää Hektoria jäämään ja vetämään joukkonsa kaupunginmuurin puolustukseen, mutta sankarin luonto ja kunnia eivät sitä salli. Silti hän ennustaa pyhän Ilionin sortuvan, ja tuntee tuskaa vaimon kohtalosta yli isän, äidin ja veljienkin tulevan menetyksen. Hävinneen osapuolen naisten osa on oleva surkea, kun miesten työt on saatu päätökseen. Isän tuima muoto pelottaa pientä poikaa, ja loppukevennyksessä tämä riisuukin kypäränsä ja kiikuttelee lasta sylissään. Vaimon poskea silitellään myös, ja niin sankari jättäytyy kohtalonsa vietäväksi. Andromakhelle hän suosittelee arkisia askareita…mikäs muukaan siinä voisi auttaa. Niinhän ne suomalaisetkin naiset sota-aikana raatoivat pelloilla ja metsätöissä ja kalastajien vaimot hoitivat lehmät ja lampaat rannalla ruikuttamisen sijaan. Silti, "Hektorin viel' eläessä jo noin koton' itkivät häntä".Back to businessKuin hyvin ruokittu ja levännyt hevonen Aleksandros porhaltaa takaisin taistelukentälle yhdessä äskeisestä kohtaamisesta palaavan surumielisen Hektorin kanssa. Eron haikeuden lisäksi miehen murheena on veljen häilyvä luonne, jonka vuoksi hän on joutunut omienkin pilkan kohteeksi. Mutta pois tällaiset mielestä tuonnemmaksi: työt odottavat. Tämä laulu antoi oikeastaan ensimmäistä kertaa vähän käsitystä normaalielämästä muinaisessa Troijassa ja "Argos-maassa". Ehkä siksi sen lukeminen tuntui sekä helpommalta että mielenkiintoisemmalta kuin sodan käänteiden ja kuolemankuvausten tankkaaminen. Olisipa Homeros kertonut enemmän kaupungin rakenteesta, ihmisten askareista, siitä mitä he söivät, miten elantonsa hankkivat! Käykö tässä nyt niin, että uteliaisuuden herättyä pitäisi lukea lisää muita antiikin kirjailijoita? Muuttuuko ihminen, ja mihin suuntaan? Jos Hesarin ulkomaanuutiset julkaistaisiin heksametrimuodossa tai Iliasta käännettäisiin uutistyyliin, voisi löytyä paljonkin rinnastettavaa. Ei meille nykyäänkään kerrota kaikkea, mitä ehkä olisi hyvä tietää. Ei syistä, ei seurauksista, ei ihmisistä ja ilmiöistä tekojen takana.
|
||
PalautettaKorpela Asko: Värikästä ja monipuolista
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20021013 (20020818) o 
o AJK kotisivu o Ilias