Unta ja joukkopsykologiaaEdessä oleva taistelu vaatii strategian kehittelyä sekä jumalalliselta että maalliselta ylipäälliköltä. Petokseen ja huijaukseen päätyvät kumpainenkin. Muodonmuutoksiin kykenevä apuri on vain Zeuksella, Agamemnonin on pärjättävä puhumalla. Vakuututtuaan näkemänsä täsmäunen kautta varmasta voitosta Agamemnon ryhtyy manipuloimaan joukkojaan. Monivuotiseen sodankäyntiin jo väsynyt sotajoukko olisi helposti ylipuhuttavissa kotiinlähtöön, mutta ennalta informoidut päälliköt tietävät ehdotuksen vain testiksi, ja Athene-jumalattaren avustama Odysseus saa tilanteen rauhoittumaan. Kun suunnaton suunpieksijä Thersites vielä sopivasti herjaa Agamemnonia, on päälliköiden suhteellisen helppo kanavoida esiin kuohahtaneet tunteet kauniin Helenen ryöstön kostoon, sotaan kunnian puolustamiseksi ja lupausten pitämiseksi. Varmuuden vuoksi vedotaan vielä Auliissa laivojen kokoontuessa nähtyyn suotuisaksi tulkittuun enteeseenkin: sota on tulossa päätökseen, tämä kerta enää tarvitaan. Taitava selitys ihmissilmin nähtynä ikävälle luonnontapahtumalle! Käärme on näköjään voimallinen symboli myös antiikin maailmassa. Jälleen pyydetään myös Zeusta avuksi rukouksin ja uhrein, mutta täm ä -pahassa kotoisassa välikädessä ollen- ottaa palveet, mutta ei mieli kuulla.
Faktaliite hyökkääjistäNestor-vanhuksen neuvoa noudattaen valtaisa sotajoukko järjestyy sitten heimoittain ja sukukunnittain. Toki tämä päälliköitten nimien ja kotipaikkojen, kaupunkien, saarten ja virtojen loputon luettelo vakuuttaa siitä, että mahtava ihmispaljous on liikkeellä ja laivoja tarkkaan laskettu määrä. On helppo uskoa, että koko luettelo on lisätty eepoksen kylkeen vasta jälkikäteen, säilyttämään sankarien nimet jälkipolville ja kasvattamaan mainetta ja kuolematonta kunniaa. Samalla siihen on ympätty monen monta tarinan alkua ja viittausta entisaikojen merkittäviin tapahtumiin: tuon kaiken jos purkaisi ulos… Kaikki kunnia faktatiedolle, mutta vaikuttavin kuvaus sotajoukon vahvuudesta oli minusta kuitenkin se, missä sitä verrattiin länsituulen pyyhkimään kesäviljaan, tai kun maan povi huokasi alla miesten istuutuessa: väkeviä, runoilijan luomia kielikuvia! Akhilleuksen väki ei tähän suureen operaatioon osallistu. Hevoset laiduntavat vapaina rannalla lootosnurmea syöden, miehet kisailevat kiekoin, keihäin ja jousin. Päälliköt kuljeskelevat neuvottomina, sotavaunut on peitelty syrjään. Uroista uljain on vimmoissaan: hän odottaa arvonsa palauttamisen hetkeä toivoen Agamemnonin vielä joutuvan anomaan hänen apuaan jumalten autettua troijalaisia voittoon lähestyvässä koitoksessa.
Toinen osapuoli ei jää neuvottomaksiTroijalaisten järjestäytyminen kuvataankin sitten jo selvästi lyhytsanaisemmin. Sankareita on molemmin puolin, mutta kyllä Homeroksen sympatiat taitavat kallistua hiuskaunojen (huvittavaa, että se on niin korostetun tärkeää!) akhaijien puolelle. Puolustussodan paikaksi troijalaiset valitsevat jonkin matkaa kaupungin ulkopuolella sijaitsevan Batieian kukkulan, jota ympäröivät laajat avoimet kentät. Sinne ryhmittyvät monikansalliset Troijan joukot, kaupungin muurit ja suuri portti jäävät suojaamaan muuta väkeä. Näyttämö odottaa seuraavaa kohtausta.
|
||
PalautettaAsko Korpela: Hiuskaunot on yhä arvossaan
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20020720 (20020720)
o
o AJK kotisivu
o Ilias