|
Ennakkoon minulla oli käsitys että Kalevalssa ja Iliaassa olisi paljonkin yhteistä. Yhtymäkohtia on kuitenkin tähän mennessä ollut kovin vaikea löytää. Tapio on jo moneen otteeseen kirjoittanut Kalevalan, voisiko sanoa luonnontieteellishumaanista ylivertaisuudesta verrattuna suolia lennättävään ja punahurmeiseen Iliaaseen. Tämäkö se on länsimaisen kulttuurin kulmakiviä?
Tämän laulun "isomainehinen taetaituri" Hefaistos tuo kyllä eittämättä mieleen itsensä Seppo Ilmarisen, joka varreltansa kuitenkin oli olympolaista virkaveljeään väkevämpi. Hefaistos ei pääse saunaan puhdistamaan pajan pölyjä kuten Ilmarinen kosioretkelle lähtiessä vaan hänen tyytyminen sienellä pyyhkimäään nokitäplät naamastaan Thetiin vierailun alla. Seuranaan hänellä on kultaisia kuvaneitoja, jollaisen Ilmarinenkin takoi itselleen.
Thetis ja Akhilleus puolestaan voisivat olla Lemminkäinen ja hänen äitinsä, ainakin siinä mielessä että äiti pojastaan kovin huolehtii ja pojat ovat kovin herkkiä luokkantumaan. Toimissaan he ovat kuitenkin toistensa vastakohtia. Thetis patistaa poikaansa taistoon siinä missä Lemminkäisen äiti koetti estellä. Akhilleus on murjottanut laivoillaan laulu laulun perään, kun taas Lemminkäinen säntäsi tappeluun, jos vain pieninkin syy ilmaantui.
Tekeekö kilpi miehen?
Akhilleuksen asevarjeet ovat joutuneet Hektorille ja sen tilalle Thetis taottaa Hefaistoksella uuden entistä uljaamman sotavarustuksen. Erityisesti kilven taontaa ja koristelua kuvataan tarkasti. Kilven koristeluaiheita ovat niin maa ja taivas, sota ja rauha kuin ilo ja surukin. Millainen käsityötaidon näyte siitä tulekaan - sopivampi seremonioihin ja paraateihin kuin sotatantereelle uhrattavaksi. Epäilemättä moinen kilpi herättää vastustajissa kunnioitusta, ei kai moista kuka tahansa kelpaa kantamaan.
Luin viikolla Carol Shieldsin novellin "Dressing up for the carnival", joka kertoo miten vaate tai esine, jota henkilö mukanaan kantaa vaikuttaa muitten ihmisten käsityksiin hänestä. Yksi henkilöistä oli vanha, yksinäinen, harmaa herra, jota kukaan ei edes huomannut kunnes hän osti kimpun keltaisia narsisseja. Kukkakimppu teki hänet näkyväksi. Ihmiset ajattelivat että hänellä on ystäviä, joille hän vie kukkia, tervehtivät häntä ja saivat siten miehen itsetunnon kohoamaan.
Hefaiston takoma kilpi toimii varmasti samalla tavoin huomion herättäjänä, etenkin kun taistelussa aseet ja varusteet ovat haluttua sotasaalista. Akhilleus ei tosin taida kaivata kilpeä nostakseen narvonantoaan iliolaisten keskuudessa, he kun kavahtavat jo nähdessään pelkäm vilauksen hänestä. Pulydamskin kehottaa joukkoja jo vetäytymään kaupungin muurien suojaan. Hektor heiluvaharja vain ei moiseen tuumaan suostu.
|
o AJK kotisivu
o Ilias