|
Mitäpä olisi tästä laulusta sanottavaa? Laulu tuntuu merkittävien tapahtumien Patroklon kuoleman ja ilmiselvästi lähestyvän Akhilleuksen näyttämölle astumisen välinäytökselle, joka on täytetty karjankavastus- ja metsästysvertauksilla höystetyillä taistelukuvauksilla. Punahurme pulppuaa, rautainen raikuna soi ja vasket välkkyy. Kummankin leirin rivissä näkyy jo taisteluväsymystä ja etenkin ilioliasten ja apukansain keskuudessa pientä eripuraakin. Itse Zeuskin jo väliin epäröi mitä seuraavaksi.
Tässä luvussa tiivistyy koko Iliasta vaivaava mielettömyys, itse asiassa sodan mielettömyys. Jo tämän kymmenettä vuotta riehuvan sodan alkusyy tuntuu varsin heppoiselta. Onko Helene tosiaan niin ihana, että hänestä näin verisesti pitää taistella? Ja onko Akhilleusta tosiaan loukattu niin verisesti, että hän ei suostu tovereitaan auttamaan ja näin ollen ilmi selvästi pitkittää taistelua entisestään? Ja kannattaako Patroklon ruumiista taistella näin julmasti? Suorastaan irvokkaalta tuntuu miten ruumista väliin vedetään kohti Troiaa rakkikoirien raadeltavaksi ja väliin kohti laivoja kunniallisesti haudattavaksi
Laulun nimi on Menelaon urotyöt, mutta mitkä ne oikeastaan olivatkaan, se jäi minulle ainakin epäselväksi.
|