Akhilleus saa aikaan vastalaineenJos hyökyivat aikaisemmin iliolaiset Hektorin heiluvaharjan johdolla ja uhkasivat suistaa akhaijit mereen laivojensa viereen, niin nyt nousi vasta-aalto Akhilleun toimesta:"... Troiaan päin kedon poikki, Akhilleus hääti,
Akhilleus ollen Zeun poika, vähän jumala siis itsekin, riehuu vihan vimmassa ja tappaa vihollisia aivan hillittömästi. Ei tunnettu silloin käskyä "Älä tapa!", vaan ilmeisesti päin vastoin mitä enemmän tapat sitä parempi - ainakin sodassa, taitaa kyllä sodassa päteä tänäänkin. Ei vain maalla, vaan myös mereen ulottui hirmuinen vimma. Miekoin meressä. Keihäs jätettin rannalle 'tamariskia' vasten. Mikä mahtaa olla tamariski? Ei kerrota selityksissä. Olisiko meritermi? Osaako purjekansa vastata? Ei armoa, Patroklon tapoitte teSattuu tielle armon anoja Lykaon. Ei armoa. Ennen Patrokolon kuolemaa olisi ehkä voinut ajatella, mutta ei enää. Älä ruikuta! "Kuolihan Patrokloskin, vaikk' urohomp' oli paljon". - virkki ja raukesi kohta Lykaonin rinta ja polvet" ja ruumis virtaan kalojen ruuaksi. Mutta virtapa suuttuu, kun pelkkiä ruumiita joutuu kantamaan. Lähtee pian hyökynä Akhilleun perään. Mutta sitä ennen vielä monta uhria Akhilleun toimesta: kahen keihään mies, sukujuurista huolimatta. ... ja suolet soljui maalle. "Nyt viru siinä." Tai viskataan kalojen murkinaksi...... hänet voinko ma voittaa vai minut hänköOnko tulossa Akhilleun ja Hektorin kohtaaminen? Akhilleusta ei sekään pelota. Päin vastoin, riemuitsee, että olisi tilaisuus koettaa "... hänet voinko ma voittaa vai minut hänkö." Mutta nyt virta menettää malttinsa lopullisesti. Sortaa rantapenkereen jalavineen, panee vedet liikkeelle "sorjat veet ryöppyyn ryskähtäin". Nyt tulee hätä Akhilleullekin, ryntää ylös vedestä ja saman tien yli kentän. Taivassyntyiset luonnonvoimat antavat hälyyttävän merkin.Virran taivassyntyisen vesi vuorena nousiMutta jumalat tulevat apuun ja innostavat Akhilleuta: ei ole kohtalosi vaipua virtaan, paina päälle vaan ja aja ilionit takaisin loukkoonsa! Mutta virtakaan ei hellitä, vaan "virran taivassyntyisen vesi vuorena nousi" peittääkseen vaahtisin harjoin Peleun poian aaltojen alle. Nyt lähettää Here Akhilleun avuksi poikansa Hefaiston, ontuvajalan. Hefaiston ase on tuli ja tulella nyt käydään vettä torjumaan. Muistuu mieleen vanha hokema, jossa vesi sammuttaa tulen, härkä juo veden ja mitä kaikkea onkaan, valottaa joka tapauksessa luonnonvoimien välisiä ristiriitoja: mikä on kova johonkin onkin pehmeä johonkin toiseen. Liekö loru kummunnut näistä antiikin taruista? Tässä tapauksessa tuli kuitenkin todella voittaa veden ja virta kiehuessaan hätääntyy ja luopuu leikistä.Portti auki, Akhilleus on kannoilla!Ja Akhilleus pääsee jatkamaan troialaisten takaa-ajoa. Rotat loukkoonsa takaisin. Portit auki, Akhilleus ajaa meitä takaa! Ja muurien sisälle pelastautuvat kaikki. Kukaan ei jää ihmettelemään, miten taistelussa kävisi. |
||
PalautettaPirjopäivi: tamariski
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20021202 (20021201) o
o AJK kotisivu o Ilias