17 Mitä ovatkaan Menelaon urotyöt?
Siellä makaa tanterella nyt Patroklos"Kuin emä nuort' esikoistaan ammuen kiertää... vaaleva noin Menelaos Patrokloa kiersi." Ja tästä alkaa taistelu velloa kaatuneen sankarin ruumiin ympärillä. Kumma kun ei kappaleiksi ruumista revitä. Jos joutuu vihollisen saaliiksi, koirien ja lintujen ruokana loppuu taipaleensa. Sekö olisi sopiva uutinen Achilleulle parhaasta ystävästään. Jos olisi kännykkä ollut, olisi varmaan Achilleus paikalle sännännyt. Nyt saavat vähemmän ärjyt sotaurhot ruumista raastaa. "Menelaos tuolla jo, urhea Atreun poika, suojana Patroklon kaas iliolaisia... rajun rynnäkön esti."Asun ryösti jo Hektor heiluvaharjaAiasta jo apuun tarvitaan, että saataisiin edes paljas ruumis Achilleun luo, sillä asun ryösti jo Hektor heiluvaharja. Päätä on irti hakkaamassa raastaakseen ruumiin Troian koirien kitaan. Mutta Hektor väistyy, kun Menelaos ja Aias syöksyvät suojaamaan Patrokloa. Sotatamineiden riistäminen kaatuneelta on tärkeä seremoniallinen ja symboolinen ele. Ihan kuin sielu vietäisiin. Sen on nyt Hektor onnistunut tekemään Patroklolle. Enää ruumis makaa hiekalla, voima on karkonnut, sotisopa on riistetty. Kenen on suurin häpeä? Kaatuneen vai kaatuneen puolustajien? Itse pilviennostaja Zeus rypistää kulmiaan, kun Hektor vetää ylleen voitetun tamineet. Tämä menee jo liian pitkälle. Olihan hän sentään kunnon mies. Ja niin Zeus sinetöi Hektorin kohtalon. "... näet kotihinpa et käy sinä taistost', eikä Akhilleun varjeit' Andromakhe (Hektorin puoliso) jumalaisia yltäsi riisu." Apollokin, Zeun poika, tulee hätiin iliolaisia auttamaan. Aias kiihottaa joukkojaan, etteivät vain väistyisi vainajan luota.Riehui kuin tuli tuima nyt otteloKoko päivän lainehtii nyt taistelo, hiki virtaa ja veri. "Noin Patroklon luona nyt Zeus hevot saatti ja miehet nuo kovat kärsimähän sinä päivänä." Ja Akhilleus senkuin vetää lonkkaa laivoilla ja on tietämätön tilanteesta. Välillä on ruumis taistelun kohteena, välillä vihollisen mainiot hevoset. Peitset sinkoilevat, miekat heiluvat. "Sun, Menelaos, jää häpeäksesi hälvenemättä, kuulun Akhilleun jos nyt joutuu kumppani oivin Troian muurien alla sen koirien raatelemaksi." Näin huutaa vanha Foiniks, Akhilleun hoitaja tämän nuoruudessa. Kova oli paikka Menelaolla ja hän hädissään Athenea avuksi huutaa. Tämä itsensä tuntee imarrelluksi ja puhaltaa voimaa Menelaon hartioihin ja polviin. Menelaos saakin osuman Hektorin ystävään Podesiin ja vetää ruumiin tantereelta. Hektor säikähtää. Zeus heittää jo salamat iliolaisten aseiksi, "voittoon työns urot Ilionin, pakohonpa akhaijit." Tämä akhaijeja kismittää: "Voi toki, senpä jo ymmärtäis vähämielikin selvään, korkea Zeus ett' itse nyt iliolaisia auttaa!"Zeus isä, auta jo pois pimeästä sä poiat akhaijeinRajuilma pimentää taivaan vai onko Zeun heittämä sumuverho? "Zeus isä, auta jo pois pimeästä sa poiat akhaijein, seestytä taivaas, suo valo silmiin, kaatua salli päivän kasvojen alla, kun surman meille jo sääsit!" Näin epätoivoiseksi on tilanne käynyt: ...jos edes saisi kuolla päivänvalossa! Nyt pitäisi löytää Antilokhos, jalon Nestorin poika, ja lähettää hänet viemään sana Akhilleulle, että on hänen rakkain ystävänsä kaatunut. Eikö jo heltyisi sotataidon ykkösmies? Antilokhos löytyy, mykistyy uutisesta ja lähtee välittömästi toimittamaan asiaansa.Patroklon ruumis sentään koirilta pelastetaanJa niin onnistuvat nostamaan kaatuneen harteilleen ja kiidättämään pois taistelukentältä, iliolaiset kuin koirat kintereillään. Aiaat olivat niin pelottavia, ettei iliolaisissa ollut miestä sen koomin ottelemaan kaatuneesta. ... mutta ei taistelo tähän laannut. Niin luvataan luvun viimeisessä lauseessa. |
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20021103 (20021103) o 
o AJK kotisivu o Ilias