Korpela Asko 
16 Eikö tämä riehunta ikinä lopu?

Homeros: Ilias

Patroklos on Achilleuksen kaveri

Valokeilaan astuu uusi mies, Patroklos. Hän on on yhä härkäpäisesti remmiin astumisesta kieltäytyvän Achilleuksen ystävä. Hän on myös ilmeisesti jonkinlainen pehmo, kun itkee kyynelet poskillaan. Herättää sääliä Achilleussa, joka myös ihmettelee syytä parkunaan. Ehkä on huonoja uutisia kotoa, vai achaijien huonoa sotamenestystäkö itkee. Ei - Achilleun leppymättömyyttä! Mutta tuntuu kuitenkin, että nyt alkaa Achilleus sittenkin pehmetä: pyytää ystäväänsä pelastamaan achaijien maineen - ja 

"jotta sa hankkisit mulle akhaijein kaikkien eessä 
maineen, kunnian kuulun myös ja he toisivat jälleen 
lahjain loistavien kera immen tuon ihanaisen." 

Impi ihanainen on siis edelleen pääasia. 

Ystävysten keskustellessa sodan jyly iskee laivoihin saakka. Laivat tuikataan tuleen. Nyt on tiukka paikka. Patroklos pukeutuu Achilleun sotisopaan. Eesaun vaatteet, mutta Jaakopin kädet... vai miten se oli? 
 

Achilleus ottaa komennon? 

"Seisoi keskell' itse Achilleus intoa kiihtäin" ... Siis Achilleus ottaa komennon. Hän myös valitsi viisi sorjaa soutajakuntaa ja niille päälliköt (joiden sukupuut selvitetään). Myrmidonit pannaan asialle. Taitavat olla sotaisaa joukkoa, kun "suustaan murhaisaa verikuolaa röyhtäytellen" ympäröivät palvelualttiina Patrokleen. Achilleus jopa kääntyy Zeun puoleen, ei oman voiton pyynnöin, vaan sotaveljellensä voittoa anoen. Ja taas on ilmassa verta, lihan ja nahan riekaleita, luita murskautuu ja miehiä kaatuu rytinällä, laskee monelle "yö yli silmäin".  
 

Troian portteja päin hevot laukkasivat kaviokkaat 

Sotavaunutkin pannaan liikkeelle ja kivenlohkareet lentelevät päitä halkoen ja rintoja ruhjoen, hampaat suusta ja niin edelleen. Patroklos on niin hurjana, että Zeuskin kiinnittää huomion hänen touhuihinsa. Sarpedonia, Zeun suosikkia - ei, onkin jopa Zeun poika, on tappamassa. Se täytyy estää. Here saa aikaan, ettei Zeus sittenkään käytä mitään temppuja, vaan seuraa mittelö mies miestä vastaan. Sarpedon kokee loppunsa. Patroklos tempaisee keihään Sarpedonin rinnasta. Mukana tulee pallea ja - sielu. Ainakin siis sielu irtoaa ruumiista. Mikähän on Homeroksen käsitys: kuoleeko sielu, vai siirtyykö seuraavaan syntyvään ruumiiseen, vai onko vain murunen maailman yhteistä sielua käynnillä kuolevaisessa ruumiissa? 
 

Jumalat taas kääntelevät peukaloitaan 

Tässä siis taas jumalat taustalla lopulta päättävät miten taistelussa käy. Sitä pitkitetään antamalla onnen vaihdella. Lopputulosta ei kuulutella, mutta Zeun mielen mukaan kaikki kuitenkin on lopulta käyvä. Hänen oikkujaan on siis seuraaminen. Häneen on vedottava, jos mieli voittaa. Mutta millä argumenteilla voi näihin saakka kovin itsevaltiaana ja kivikasvoisena esittäytyneeseen ylijumalaan vedota? Oikuille vain arpa vetää vertansa. 

Kivenjärkäleet lentelevät 

Ja niin kivenjärkäleet jatkavat tuhoisaa lentoaan ja keihäät ihmisten puhkomista: jumalainen Epigeus, Sthenelaos, Bathykles, Laogonos, jne, jne. Kaikista heistä tuli sankarivainajia puolelleen.

"Sankea temmellys sitä saarteli, kuin ometossa 
kärpäset kiehuu, kuss' ovat astiat lypsetyt täyteen..."

... "Mut taistoa tuimaa
taukoamatt' yhä seurasivat Zeun loistavat silmät."

Patroklos kaataa miestä kuin heinää. Jumalatkin kauhistuvat. Apollo menee ja lyö niskan päällä olevat akhaijit sekasortoon. Patroklos on saatava pois päiviltä. Hektor ja Patroklos joutuvat vastatusten. Ensin Patroklos onnistuu surmaamaan Hektorin ajomiehen. Herjaten vimmoissaan toistensa kimppuun käyvät: "kuin jalopeuraa kaksi". Tarvitaan Apollo itse: pölypilven suojassa tulee ja iskee käsilappeellaan Patrokleen niskaan. Akhilleun kypärä lentää pitkin tannerta ja joutuu itsensä Zeun toimesta pian Hektorin päähän. Sitten vielä tarjoutui Hektorille mahdollisuus käydä murjaisemassa peitsi aseettoman Patrokleen uumiin. Seuraavan otsikon sanoin herjasi kaatunutta.

Kaupunkimme sa, Patroklos, kai kaatavas uskoit 

'Vastasit, Patrokles, hepourho, sa vaipuvin voimin: 
"Riemua, Hektor, nyt, hyvin kersku, kun Zeus Kronossynty
voittaa soi ja Apollo jo sun, , minut helppopa heidän
maahan ol' iskeä, itse kun mult' asun riistivät ensin"
 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20021027 (20021027) o o AJK kotisivu o Ilias