05 Kääntyykö sotasankaruus itseään vastaan?
|
Olen jonkin sortin pasifisti,
jopa aseista kieltäytyjä.
Asia on minulle vaikea. Mielestäni Suomen lainsäädäntö
on täsmälleen kohdallaan tässä asiassa. On mahdollisuus
kieltäytyä rauhan aikana. Se riittää minulle. Luulen,
että jos kahina tulisi, en enää kieltäytyisi. Mutta
systemaattinen valmistautuminen systemaattiseen ihmisten tappamiseen ei
miellytä. Mielestäni mikään poliittinen järjestelmä
ei ole sen arvoinen. Jos sotaväessä asiaa opetettaisiin niin
realistisesti kuin, mitä siitä puhutaan tässä Iliaassa,
meitä kieltäytyjiä olisi varmaan vielä enemmän
- kaikkialla maailmassa, siis myös 'vastapuolella'. Mutta armeijassa
vain 'suojaudutaan' ja 'tuhotaan' ei koskaan tapeta eikä edes hyökätä
vihollisen kimppuun kuten Iliaassa. En tiedä miten asia nähtiin
siihen aikaan, kun Ilias syntyi, mutta eikö koko sotatouhu ja sankaruus
käy naurettavaksi, kun sitä kuvataan niinkuin se tehdään
Iliaassa. Keihäät ja miekat puhkovat olkapäitä, reisiä,
vatsoja, ohimoita. Kiviä heitellään. Sotaärjyiset riehuvat.
Jumalat kääntelevät sotaonnea mielensä ja keskinäisten
valta-asemiensa mukaan. Motiivit ovat taka-alalla.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20020811 (20020811) o 
o AJK kotisivu o Ilias