Korpela Asko 
01 Naisesta on kysymys

Mitä? mitä? mitä? 

Olen nyt neljään kertaan lukenut ensimmäisen laulun. Harvaksiko onn pää käynyt vai mistä on kysymys, kun ei kokonaisuus - tai edes sen osat - hahmotu selkeäksi systeemiksi. Muistuu elävästi mieleen parin vuoden takainen Avoimen yliopiston 'Filosofian alkeet' nettikurssi. Siihen kuului kurssikirja, jossa oli suoria lainauksia noin 40 tärkeimmän filosofin teksteistä ilman selityksiä. Ota siitä sitten selvää! Vasta muiden kommenteista jotkut selvisivät, jotkut eivät sittenkään. Ja sittenkin oli eräs antoisimmista kursseista, joita olen suorittanut. Toivottavasti tässä käy samoin. Asiaa auttaa ilman muuta, kun Pekan vinkistä huomaan katsoa kirjan loppuun: siellä on yli 70 sivua selityksiä ja kommentteja. ... ja ennen kaikkea lyhyt yhteenveto laulun sisällöstä. Jospa niistä selviäisi ...

Achilleus järjetää kreikkalaisille ruton 

Kreikan pikkuvaltioiden välisissä kahinoissa Khryseen tytär oli joutunut sotasaaliina ateenalaisille ja Agamemnon pomona oli saanut päältä valita, oli valinnut tämän naisen. Ajan tavan mukaan hävinneellä osapuolella oli optio lunastaa sotasaalis takaisin. Siinä tarkoituksessa oli Achilleus tullut kreikkalaisten leiriin. Mutta kuinka ollakaan: Agamemnon on ennättänyt mielistyä Khryseen tyttäreen ja piti aiottuja lunnaita aivan riittämättöminä. Siitäkö Achilleus suuttuu. Hänellä on yhteyksiä jumaliin, hän järjestää ruton kreikkalaisten (akhaijien) leiriin. Rutto tekee tehtävänsä, uhrit pehmenevät ja viisaatkin neuvovat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja lähettämään tyttären isänsä luo. Odysseus saa tehtäväkseen viedä Khryseen tyttären kotiinsa.
 

Agamemnon ryöstää Briseun tyttären korvaukseksi 

Achilleullekin tulee jumalille asiaa. Neuvo on, että aseet pois. Nuristen noudatetaan. Mutta karmeat kostovalat kuitenkin vannotaan. Ankaraa herjan heittoa Achilleuksen ja Agamemnonin kesken. Käsiksi ei kuitenkaan käydä ja Achilleus lähtee joukkoineen. Agamemnon ei mitenkään jaksa tyytyä kohtaloonsa ja valta-asemaa korostaakseen(kin) ottaa, sieppaa, ryöstää korvaukseksi Briseun tyttären, kukkeakulman, joka on vankina vastapuolen leirissä. 

Jumalat pelaavat peliään

Isä saa tyttärensä. Uhrataan ymmärtääkseni tämän johdosta 'satauhri' ja syödään ja juodaan oikein kunnolla. Achilleus miehineen palaa laivoilleen, mutta mielen viha ei vain laannu. Mutta jumalten tahtoon on tyytyminen. Tärkeä piirre tässä runoelmassa on muutenkin se, että jumaliin vedotaan kaikissa isommissa asoissa. Ehkä siis saamme jatkossakin tutustua antiikin jumaliin ja heidän huomattavasti nykyjumalia raadollisempaan elämäntapaan. Herekin (Hera) asettuu nukkumaan Zeun kainaloon. Nukkuvatko nykyjumalat? Ja kenen kanssa?
 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20020716 (20020716) o o AJK kotisivu o Ilias