Pekka Pihlanto
29 Tavallisia ihmisiä

Dostojevski: Idiootti

Uusi luku alkaa melkeinpä pakinanomaisella pohjustuksella, joka pureutuu ihmisluontoon. Varsinainen juoni ei paljonkaan käsillä olevassa jaksossa etene – kirjailija vetää henkeä. Hän esittelee aluksi ongelmia, joita kirjailijoille tulee ”tavallisten ihmisten” kuvaamisessa. Niitäkin täytyy kirjoissa olla, ei pelkästään erikoisia tyyppejä, sillä silloin tekstiltä menisi uskottavuus. Mielenkiintoista, että uskottavuus on Dostojevskille näin tärkeä arvo. Tällaisia ”taviksia” ovat Idiootissa kirjailijan mukaan Varvara, hänen miehensä koronkiskuri Ivan Ptitsyn ja viimeksi mainitun ystävä ja Varvaran veli Ganja.

 

Kahta tyyppiä

Kirjailija tyypittelee ”taviksia” vähemmän älykkäisiin ja älykkäisiin. Vähemmän älykkäät ovat onnellisia, sillä he kuvittelevat ja uskovat olevansa omaperäisiä, vaikka eivät sitä ole: toistavat vain jostakin oppimiaan muiden ajatuksia. Heidän tyhmyytensä estää heitä tajuamasta omaa tilaansa. Sokeasti ideologiaan nojaavat ihmiset voisivat olla juuri tällaisia ihmisiä: ei tarvitsekaan olla omaperäinen ja ajatella itse, kun ideologia tarjoaa vastaukset. – Ganja on esimerkki suhteellisen älykkäästä ”taviksesta”. Hänen älynsä paljastaa hänelle sen ikävän tosiasian, että häneltä puuttuu omaperäisyyttä. Tämä tekee hänet tyytymättömäksi ja onnettomaksi. Hän on vasta tavallisuuden uransa alkutaipaleella: hän ei ole vielä alistunut kohtaloonsa, mikä seuraa vasta iän kartuttua.

 

Tähdeksi lahjoista riippumatta

Dostojevskin henkilötyypittely on kaikessa ironisuudessaankin osuva. Osoittaa häneltä terävää havainnointikykyä kun hän oivaltaa, että ihmiset haluavat olla omaperäisiä ja lahjakkaita. Nykyisin kai puhuttaisiin itsetehostuksen tarpeesta, tarpeesta ”olla jotakin”. Meidän aikanamme tämän tunteen herättämiseen itsessä on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin ennen. Tiedotus- ja kommunikaatiovälineet ovat luoneet mahdollisuuden – illuusion – olla muista (edukseen) poikkeava. Idols-kilpailut ja ”tosi-tv” tarjoavat tavallisille ihmisille mahdollisuuden nousta tähdeksi lahjoista riippumatta: kunhan vain itsekritiikki kestää. Nämä ihmiset lienevät Dostojevskin tyypittelyssä sitä tyhmempää sorttia.

 

Tekniikka avuksi itsensä toteuttamisessa

Edelleen internet mahdollistaa kenelle tahansa omien hengentuotteidensa tarjoamisen muiden saataville. YouTubeen voi lähettää mitä tahansa roskaa muiden töllisteltäväksi ja kommentoitavaksi. Internetistä taannoinen koulusurmaajakin sai virikkeitä ja yleisöä tekonsa ennakkoesittelylle. Ihminen on siis paljolti samanlainen kuin Doston aikoihinkin, mutta tekniikan kehitys ja yhteiskuntamoraalin rapautuminen luovat ihmisille uusia kanavia toteuttaa itseään, vaikka mitään lahjakkuutta perinteisessä mielessä ei olisikaan siunaantunut.

 

Vehkeilläänpä kunnolla

Lukujakson loppupuolella palataan normaaliin vuoropuheluun. Varvara on palannut kenraali Jepantšinin perheen luota ja hän keskustelee veljensä Ganjan kanssa Ptitsynin talossa. Ganja ei vaikuta tyytyväiseltä elämäänsä. Häntä harmittaa, että palautti Nastasjan antamat rahat. Samalla häntä vaivaa Aglajan kanssa ajatellun naimakaupan kariutuminen, vaikka hän ei sitä selvästi myönnäkään. Jonkinlaisen keinottelijan ja luuserin vaikutelman hänestä saa: miehen vaalilause on: ”jos vehkeillään, niin vehkeillään sitten loppuun saakka.” Vehkeilyt eivät vain ole oikein onnistuneet. Ganja asustelee nykyisin koronkiskuri Ptitsynin talossa, samoin kuin hänen koko hänen perheensä. Onko tämä venäläinen tapa: rikkaan miehen puoliso tuo koko perheensä miehensä taloon tämän elätettäväksi? Ganjan mielestä Ptitsyn ei ole ”kunnolla koronkiskuri”, eli ei ilmeisesti kisko tarpeeksi. Voisiko sanoa, että Ptitsyn varastaa kohtuullisesti, kuten Sinuhe Egyptiläisen palvelija Kaptah?

 

Viikon aikana tapahtunutta

Varvara tuo kenraali Jepantšinin perheen luota tullessaan kuohuttavia uutisia: Aglaja on ilmeisesti suostumassa ruhtinaan vaimoksi – ainakaan hän ei ole kieltäytynyt kunniasta, mikä kertoo jo paljon. Ruhtinas kuuluu olevan onnensa kukkuloilla. Perheessä suunnitellaan kaksoishäitä. Muutakin on tapahtunut tämän viikon aikana, jona lukija ei ole päässyt seuraamaan romaanihenkilöiden tekemisiä. Myös Ippolit on muuttanut Ptitsynin taloon ja alkanut voida paremmin: hän ei ole yskinyt verta pariin päivään, ja hän on lihonutkin hiukan, toteaa Ganja katkerana. Siinä on nuorukainen, jota Ganja vihaa. Eräs syy lienee kapteeninrouva, siis Ippolitin äiti, jonka luona Ganjan isä, kenraali Ivolgin vierailee. Viime lukujakson varkaus näyttää selvinneen suureksi häpeäksi Ganjalle ja koko perheelle: Ippolit on paljastanut, että kenraali oli luvannut äidille 400 ruplaa eli juuri varastetun summan. Siitäkö yläkerrassa riidellään kuuluvasti? Lukujakso päättyy teokselle tyypilliseen dramaattiseen sisääntuloon: Ganjan kenraali-isä puolisoineen ryntää sisään, vanavedessään Ippolit ja Kolja.

 

Palautetta 

Asko Korpela: Tavallisia

Asko: 
20080217

"Idols-kilpailut ja "tosi-tv" tarjoavat tavallisille ihmisille mahdollisuuden nousta tähdeksi lahjoista riippumatta: kunhan vain itsekritiikki kestää. Nämä ihmiset lienevät Dostojevskin tyypittelyssä sitä tyhmempää sorttia." - Herkullinen veto.


askokorpela@Gmail.com
 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Pihlanto Pekka 20080211 (20080211) o Ajk kotisivu o Dostojevski o WebMaster