Pekka Pihlanto
24 Ippolit hyväntekijänä

• Kertomus kertomuksessa
• Luokkatoveri apuun
• Yksityisen hyväntekeväisyyden puolestapuhuja
• Viimeinen vakaumus
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Kertomus kertomuksessa

Ippolitin sisälukuharjoitus jatkuu. Hän kertoo viime kuukausista, siitä lähtien kun hän sai tietää kuolemantuomiostaan. Hän vetäytyi yksinäisyyteen perheestään - hänellä siis on perhe, sisaruksiakin - ja ystävistään. Kolja, paras ystävä, on saanut kärsiä hänen oikuistaan. Luettava asiakirja muodostaa "kertomuksen kertomuksessa", joka on tuttu ilmiö esimerkiksi Don Quijotesta. Vaikka parhaimmallaan kertomukset piristävät, teoksen pääjuoni (joka tässä liittyy ruhtinaaseen) pysähtyy niiden ajaksi. - Ippolit kertoo ensinnäkin lyhyen kertomuksen hänen ilmeisesti varakkaan perheensä vuokralaisesta ja velallisesta, jonka lapsi paleltui kuoliaaksi. Tämän lapsen ruumiin ääressä Ippolit tulee naurahtaneeksi, minkä jälkeen vuokralainen katkaisee välinsä Ippolitiin. Mies ei kuitenkaan helläluonteisena vihaa häntä - jopa tervehtiikin edelleen portaissa tavatessaan, mutta siinä kaikki.

Luokkatoveri apuun

Ippolit kertoo "testamentissaan" edelleen toisenlaisenkin tapauksen. Hän huomaa miehen pudottavan lompakkonsa kadulle. Hän lähtee miehen perään ja lopulta löytääkin tämän perheineen kurjasta kerrostaloasunnosta. Siellä tämän juonittelun seurauksena virkansa menettäneen lääkärin perhe elää todella surkeissa oloissa. Kuultuaan lääkärin tarinan Ippolit ryhtyy hyväntekijäksi: hän vetoaa luokkatoveriinsa, jonka setä on korkea lääkintäviranomainen. Vaikka pojat olivat koulussa "vihollisia", vetoomus johtaa tulokseen: lääkäri saa uuden viran ja vielä matka-avustustakin. Lähestyvä kuolema on siis lopulta jalostanut Ippolitia, minkä hän haluaa tuoda koolla olevan seurueen tietoon. Mielenkiintoinen pieni yksityiskohta kertomuksessa on se, että luokkatoverit teitittelevät toisiaan. Meillä käsittääkseni luokkatoverit ilman muuta sinuttelevat toisiaan.

Yksityisen hyväntekeväisyyden puolestapuhuja

Tapaus yhdistää Ippolitia ja luokkatoveria niin, että he ovat jatkossakin yhteydessä. Toveri järjestää pelastetulle lääkärille hienot läksiäiset päivällisineen, ja niiden jälkeen toverukset kävelevät kaikessa sovussa Pietarin yössä. Kumpikin sai jotakin itselleen tästä yhteisestä hyvästä työstä. Ippolit puhuu yksityisen hyväntekeväisyyden puolesta. Hän ottaa esimerkin "ukko kenraalista", joka hyvästeli Siperiaan lähetetyt vangit ja teki heille kaikenlaisia palveluksia. Hänen muistonsa jäi elämään näiden vankien mielissä. Samaa hän ilmeisesti toivoo oman hyväntekeväisyytensä osalta.

Viimeinen vakaumus

Ippolitin kirjeen seuraava teema on hänen "viimeisen vakaumuksensa" syntyminen. Se tapahtuu oudon haamukokemuksen seurauksena. Ippolit on tavannut Rogon eräässä asiassa tämän kotona. Kristus-taulu, johon ruhtinaskin kiinnitti tuomiota, saa Ippolitin miettimään uskonnollisia perusasioita. Lopullisen sysäyksen hänen vakaumukselleen antaa Rogon yllättävä vierailu Ippolitin huoneessa iltamyöhällä. Kumpikaan ei puhu sanaakaan - tuijottavat vain toisiaan. Lopulta Rogo poistuu. Myöhemmin Ippolitille selviää, että hänen huoneensa ovi oli lukittu, joten Rogo ei olisi voinut vierailla hänen huoneessaan. Kyseessä oli siis "haamu". Mikä tämä Ippolitin vakaumus sitten on? Vaikuttaa siltä, että itsemurha-ajatus. Asia selviää seuraavassa lukujaksossa.

Palautetta 

Lähetä palautetta!