Humalan ihannointia?Rogon porukkahan se sieltä tulee enemmän tai vähemmän juovuksissa. Venäläiseen kulttuuriin näyttää kuuluneen ja kuuluvan samalla tavalla kuin suomalaiseen, humalan tietynasteinen ihannointi - eihän siitä näin paljon muutoin kirjoitettaisi. Länsimaisessa kirjallisuudessa sitä ei samassa määrin korosteta. Esimerkiksi ranskalaiset pitävät humaltumista suorastaan moukkamaisena. Täytyy valittaen todeta, että maamme nuoriso ja vähän vanhemmatkin ovat orjallisesti omaksuneet venäläis-suomalaisen räyhäjuopottelun.Nastasja valottaa elämäänsäRogo lyö moukkamaisesti pöytään satatuhatta ruplaa - puolison kauppahinnan. Ganja saa kärsiä tilanteesta monella tavalla. Ei vähiten Nastasjan hieman sekavasta puheesta, jossa tämä valottaa elämäänsä ja vähättelee välillä itseään sekä pistelee Ganjaa. Myös Totski saa oman osansa: missään suhteissa Nastasja ei sanojensa mukaan ole tähän mieheen ollut - mitä nyt ottanut ylläpidon ja koulutuksen. Nastasja näyttäisi olevan taipuva hyväksymään Rogon tarjouksen, sillä hän mainitsee olevansa "tämän oma", mihin ruhtinas heittää ujon vastalauseensa.Ruhtinaan status nouseeEräs seurueen harvoista naisjäsenistä arvelee ruhtinaan rakastuneen Nastasjaan, minkä mies sitten tunnustaakin ja kosii samalla. Ruhtinaalta lipsahtaa, että köyhiä he tulisivat olemaan, tai ei sentään, hänestä voi tulla perijä. Seurue sähköistyy uudella tavalla tästä tiedosta, joka osoittautuu koronkiskurin "asiantuntijalausunnon" mukaan luotettavaksi. Ruhtinas oli saanut Sveitsiin asianajajalta kirjeen, jonka mukaan ruhtinaan täti oli juuri ennen kuolemaansa saanut suuren perinnön ja ehtinyt tehdä testamentin ruhtinaan hyväksi. Ruhtinaan status nousee kohisten - hän ei enää olekaan mitätön, nukkavieru idiootti, vaan perijä! Kenraalikin rientää onnittelemaan ja jopa syleilee onnekasta - "raha ratkaisee…". Näin se on edelleen tänäänkin: rikas on esimerkiksi medialle mitä mielenkiintoisin kohde, vaikka tällä ei olisi mitään omaa sanottavaa.Dostojevski sosialismin airueena?Ihmisluonnon raadollisuus ja ahneus on tullut tässä(kin) kohtauksessa monipuolisesti valotetuksi. Dostojevski oli melkoinen yhteiskuntakriitikko. Olen jo muutaman kerran miettinyt itsekseni, mikähän rooli Dostojevskilla ja muilla venäläisillä klassikkokirjailijoilla mahtoi olla ilmapiirin luomisessa sosialismille otolliseksi. Sosiaalisiin epäkohtiin ja omaisuuden sekä aseman epätasaiseen jakautumiseen hän joka tapauksessa kiinnittää suurta huomiota. Vaikutusta ei voi tietenkään mitenkään mitata tai todistaa, eikä tarvitsekaan - tietysti itse epäkohtien olemassaolo sinänsä vaikutti asiaan, mutta aina niiden näkyväksi tekeminen jotakin merkitsee ajatuksen perille menossa. Tarkoitus oli yhteiskunnan mullistajilla kaiketi hyvä, mutta kuten historia osoitti, pieleen meni.Ruhtinas saa rukkasetNastasja tarjoaa lisää yllätyksiä. Hän torjuu ruhtinaan kosinnan jaloin perustein: ruhtinas alkaisi kuitenkin lopulta inhota häntä hänen menneisyytensä takia. Silmien kostuminen todistaa, että Nastasjan uhraus on todellinen. Hän suosittelee ruhtinaalle kenraalin tytärtä, mutta itse hän katsoo kuuluvansa kadulle - onhan hän Totskin entinen jalkavaimo (hän oli siis sittenkin joissakin "suhteissa" tämän kanssa!). Niinpä hän heittäytyy lopulta Rogon kelkkaan, siis troikkaan. Nastasjan luonne on omituinen sekoitus jaloutta ja sadistisuutta: hän ottaa vielä kerran Ganjan julmasti hampaisiinsa. Koska tämä on Rogon mukaan niin rahanahne, että hän konttaisi Vasilinsaarelle kolmesta ruplasta, Nastasja lupaa heittää sadantuhannen ruplan nipun takkaan, ja jos Ganja pelastaa sen paljain käsin, hän saa pitää rahat. Seurue kauhistuu moisesta tolkuttomuudesta, mutta ei auta. Rogo hyväksyy morsiamensa oikun.Ganja selviytyy kokeestaYllättäen Ganja selviytyy kokeesta: hän ei koske rahoihin vaan aikoo poistua, mutta pyörtyy. Ihmekö tuo kun noin suuri pääoma olisi ollut (palaneiden) käsien ulottuvilla. Nastasja pelastaa tiukkaan paperikääreeseen kiedotun setelinipun hiilipihdeillä, ja vain muutama tuhatlappunen hiukan kärventyy, kuten tapahtumia järkyttyneenä seurannut Lebedev raportoi. Rogo on tietysti onnensa kukkuloilla ja sampanja virtaa. "Älkää tuppautuko", hän hokee naiselle, joka yrittää puhua järkeä Nastasjalle. Kihlapari kiiruhtaa seurueineen troikilla matkaan. Onneton ruhtinas ryntää vossikalla perään. Teoksen ensimmäinen osa päättyy siis hyvin dramaattisesti.Venäläisiä uusrikkaitaTässä ja aikaisemmissa lukujaksoissa törmäsimme nykyisinkin ajankohtaiseen ilmiöön, venäläisiin uusrikkaisiin: Rogoon ja nyt Nastasjaan. Raha on tullut heille ilman omaa ansiota - ei tosin Neuvostoliiton konkurssipesästä, vaan perinnön tai naimakaupan kautta. Heidän suhtautumisensa rahaan on täysin perverssiä - rahalla näytetään ja pröystäillään. Ruhtinaskin on uusrikas, mutta ainakin tähän mennessä hän on tolkuissaan rahan suhteen - no jaa, se kahdenkymmenenviiden ruplan kohtalo viime jaksossa osoittaa, että hän ei osaa käsitellä pientäkään rahasummaa, joka tosin oli silloin hänen koko omaisuutensa.
|
||
PalautettaAsko Korpela: Tupaten on tässä jaksossa tapahtumaa
|
||
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20070924 (20070924) o Ajk kotisivu o Dostojevski o WebMaster