Ruhtinas pääsee kunniavieraaksiRuhtinas pääsee kuin pääseekin Nastasjan kotiin, missä on koolla joukko meille tuttua väkeä: kenraali Jepantsin, Ganja, Totski, vaikeaniminen täysihoitolainen Ferdyštšenko (saa olla Ferdy tästä lähtien) ja muutama nimeämättä jäävä henkilö (tässä olisi muuten ohjetta Westölle, joka nimesi kaikki sivuhenkilötkin, jotka vilahtivat vain kerran tekstissä...). Ruhtinas aikoo varoittaa Nastasjaa Ganjasta, joka ei omien sanojensa mukaan rakasta tätä. Onkohan tällainen juorukellon roolin omaksuminen aivan viisasta? - Vähän ikävystynyt seurue odottaa nukkavierusta ruhtinaasta hieman huvia. Nastasja putoaa kuin kissa jaloilleen vaikka ruhtinaan vierailu häntä aluksi hämmästyttääkin. Hän ottaa tämän viereensä istumaan, siis kunniapaikalle - haluaa ilmeisesti nöyryyttää vieraitaan, joista monet katsovat ruhtinasta pitkin nenänvarttaan. Joku tarkkanäköinen vieras uumoilee ruhtinaan ihastuneen Nastasjaan, mikä ei liene aivan tuulesta temmattu ajatus.Ferdy kukkona tunkiollaKeskeiseen rooliin seurueessa nousee yllättäen Ferdy, joka on omien puheittensakin mukaan jonkinlainen aasi ja hovinarri. Hänen löysät juttunsa harmittavat monia, erityisesti kenraali Jepantšinia, jolle Ferdy leukaileekin aasista ja jalopeurasta. Ilmassa on jännitystä ilmeisesti emännän odotettavissa olevan ilmoituksen johdosta. Hän tuntuu hallitsevan suvereenisti vierasjoukkonsa. - Ferdy keksii typerän seuraleikin: kaikkien (miesten) on kerrottava elämänsä suurin munaus - hän itse sanoo tätä leikkiä aikaisemmin leikkiessään ilmoittaneensa varastaneensa kolme ruplaa. Monet vastustavat ideaa, mutta ei auta, sillä Nastasja kannattaa sitä - hänessä ilmenee taipumusta pieneen kiusantekoon. Ganja epäilee - luonteensa mukaisesti - ihmisten rehellisyyttä tässä pelissä.Kenraalin nuoruudentöppäysTilanne muodostuu loppujen lopuksi hyvin dramaattiseksi. Aluksi Ferdy yrittää ahdistella ruhtinasta, mutta Nastasja antaa uhrille kaiken tukensa. Ferdy kertoilee lopulta oman varkaustöppäyksensä, ja saatuaan osakseen ansaittua moraalista paheksuntaa (palvelustyttö kun erotettiin epäiltynä) menettää malttinsa niin, että jopa Nastasja hermostuu. Monet haluaisivat lopettaa koko leikin, mutta Nastasja vaatii saada itse esiintyä, mutta vasta vuorollaan eli kenraalin jälkeen. Kenraali kertoo oman nuoruudentöppäyksensä, jonka ytimenä on vanhan luutnantinlesken kuolema juuri kun kenraali on nuorena vänrikkinä käynyt haukkumassa tämän soppakulhon anastamisesta. Huono omatunto pakottaa kenraalin sittemmin lahjoittamaan ja jopa testamenttaamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Siten tarina kääntyykin kenraalille eduksi.Nastasja yllättääNastasjan puheenvuoro yllättää kuulijat (ja lukijat) täysin. Hän ryhtyy kyselemään ruhtinaalta neuvoa, pitäisikö hänen suostua naimakauppaan Ganjan kanssa vai ei - hän lupaa tehdä ruhtinaan neuvon mukaan. Hämmentynyt ruhtinas kehottaa Nastasjaa jättämään jutun sikseen eli "lahottamaan" asian, kuten Varsinais-Suomessa sanotaan. Kenraali ja Totski ovat tyrmistyneitä - olihan tämä heidän hieno suunnitelmansa. Ganjan reaktiot ovat vähän sekavat. Nastasja sanoo Ganjalle kaiketi piloillaan, että tämä saa ottaa itselleen ne seitsemänkymmentäviisituhatta ruplaa. Mutta eihän summaa makseta, koska avioliittoakaan ei synny. Nastasja sanoo samalla irti koko seurapiirisuhteen - mitään vastaanottoja ei enää pidetä. Kenraalikin saa luvan viedä helmensä vaimolleen. Kenraalin ja Totskin protestit avioliiton raukeamisen johdosta kaikuvat kuuroille korville. Sentään Nastasja selittää ruhtinaan roolin sillä, että tämä on ainoa hänen tuntemansa rehellinen, vilpitön ihminen. Ruhtinaan ongelma lienee tästä hetkestä alkaen se, että hän hankki neuvollaan itselleen tukun vihamiehiä. Tosin hän sai yhden ystävänkin, Nastasjan. Koronkiskuri epäilee itsekseen, että tässä ovat takana Rogožinin satatuhatta ruplaa. Ovelta kuuluukin lupaavaa hälinää - oli pakko katsoa ensi viikon lukujakson puolelta, että Rogon remusakki on tulossa.Mestarillista kerrontaa ja hankalia nimiäTämän jakson tapahtumat ovat dramaattisuudessaan ja yllättävyydessään hyvin kiinnostavia - Dostojevski on kerronnan ja tapahtumien ajoituksen mestari. Venäläinen tapa käyttää välillä suku- ja välillä etunimiä, ja jopa lempinimiäkin, on kuitenkin hämäävä. Olisiko syytä laatia tärkeimmistä henkilöistä täydellinen nimilista, josta voisi tarpeen tullen luntata, kuka kukin on?
|
||
Palautettaasta manner: Yep olkoon Ferdy
|
||
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20070917 (20070917) o Asko.Korpela@nbl.fi o WebmasterDostojevski