Pirkko Koskela
21 Ihmiset suviyössä

Tässä lukujaksossa osa arvoituksista ratkeaa, mutta uusia tuntuu syntyvän niiden tilalle - ja Jepantsinin naisväki jakaa täysin lukijan tunnot heti alkukappaleessa . Tunteet kuohuvat ja läikkyvät vaaleassa kesäyössä huvilapuutarhojen viileässä vehreydessä. Ihmisten kohtaamiset ovat kumman vajavaisia, vaikka he hapuilevatkin toisiaan kohti: esteenä on liian paljon sovinnaistapoja, ristiriitaisia tunteita ja epävarmuutta. Bergmania? Tsehovia?

 

Perheneuvottelu huvilalla

Isä-Jepantsin on palannut Pietarista mukanaan selvästikin huolestuttavia uutisia. Äiti ja tyttäret ovat aivan tohkeissaan konsertin tapahtumista. Ruhtinas S. kulkee synkein kulmin. Tilanne vaatii nyt selventävää keskustelua, ja perhe sulkeutuu huoneisiinsa. Sikäli kuin käsitän, Jevgeni Pavlovits on nyt lopullisesti paljastunut ei-toivotuksi vävyehdokkaaksi, ja ilmeisesti ruhtinas S. on ainakin jossain määrin pelannut hänen pussiinsa ja kaunistellut asioita. Aglajalla on selvästikin ollut asiasta jotain tietoa, kun hän malttaa poistua noinkin tärkeästä keskustelusta kesken kaiken. Tytölle on nyt tärkeämpää tavata ruhtinas Myskin, joka vihdoin on saanut rauhaisan hetkisen itselleen istuessaan yksin hämärtyvällä pengermällä. Ehkä Aglaja on loppujen lopuksi vain hyvin nuori: hän esittää yllättynyttä, vaikka hyvin tiesi ruhtinaan seuranneen muita. Myöhemmin paljastuu, että hän on jopa kirjoittanut valmiiksi kirjelapun (taas!), jossa ehdottaa kahdenkeskistä tapaamista puistonpenkillä. Kyllä neiti tuntuu myös olevan vilpittömän huolestunut ruhtinaan hyvinvoinnista, kun on ottanut selvää pistoolin lataamisestakin ihan yksityiskohtia myöten voidakseen opastaa vielä tietämättömämpää ruhtinasta mahdollisen kaksintaistelun varalta. Ja kuitenkin hän pilkkaa ja polkee jalkaa: aivan, oikutteleva teini! Tämä näkökulma selittääkin täysin myös mamman ja papan murheet villikkokuopuksensa suhteen - eihän vanhempien kuulukaan saada tietää kaikkia aikuistuvan lapsensa salaisuuksia. Ruhtinaan roolina tuntuisi olevan pikemminkin jonkinlaisen mentorin kuin rakastetun osa, mutta ne kyllä tunnetusti tahtovat helposti sekoittua.

 

Keskusteluja pimeyden kasvaessa

Aglajan vuodatuksen keskeyttää kenraali Jepantsinin saapuminen. Tyttö lähtee, mutta onnistuu sitä ennen salaa sujauttamaan kirjeensä punastuvan ruhtinaan käteen. Hauskasti Dostojevski pitää lukijaakin pimennossa hetken aikaa, ennen kuin paljastaa mitä oikein tapahtui! Kenraalin jaaritellessa omiaan ruhtinas kuuntelee hajamielisenä. Lukijan kannalta monet aavistukset saavat vahvistusta, ja ruhtinaskin reagoi kuullessaan Jevgeni Pavlovitsin saaneen Aglajalta rukkaset jo yli kuukausi sitten. Mahdotonta! Hän ei varmaankaan pysty ymmärtämään kosijan vehkeilyjä, vaan pitää tätä edelleen kunnon miehenä, kuten edellisessä luvussa kävi ilmi. Ja että Aglaja on antanut ymmärtää, että Nastasja Filippovna haluaa naittaa Myskinin ja Aglajan "mistä hinnasta hyvänsä"? Kaikki kai haluaisivat onnea rakastamalleen ihmiselle: sitäkö tässä nyt haetaan, siitäkö kaikki sotkut?

Ruhtinas ehtii vain häthätää vilkaista saamaansa lappusta, kun paikalle saapuu Keller, tuo viinaanmenevä nyrkkisankari. Hänkin tarjoaa apuaan kaksintaistelussa, paljon suoraviivaisemmin kuin Aglaja. Ruhtinas on jo valmiiksi sekavassa mielentilassa, ja purskahtaa nauramaan ajatuksen järjettömyyttä. Hän on kuin kuumeessa, mutta toivottaa toiselle rauhallisia unia. Itse hän jää vaeltelemaan pimeässä puistossa, jossa hänen on määrä aamutuimaan tavata neitonsa. Keller taas lähtee omille teilleen syntymäpäiväsamppanjat mielessä väikkyen.

Ruhtinas on väsynyt, eikä enää ajattele rationaalisesti. Lausutut sanat välähtelevät hänen mielessään, mutta millään ei oikein enää ole väliä. Hän haluaisi vain että olisi aamu, saisi istua vihreällä penkillä ja katsella Aglajaa. Valoisa mielikuva, vaan kuinkas sitten kävikään…paikalle saapuu raskain askelin piinattu ja mustasukkainen Rogozin. Hän torjuu ruhtinaan ystävyyden ja anteeksiannon kiivaasti, Nastasja Filippovna on heidän välissään koko ajan, vaikka ei olekaan paikalla. Rogozinille tuottaa synkkää tyydytystä, kun hän on omin silmin saanut seurata Aglajan ja Myskinin suhteen kehittymistä, ja huomannut toisenkin joutuvan kärsimään pilkkaa ja ivaa. Hän paljastaa myös Aglajan sisäpiiritietojen lähteen: Nastasja on kirjoittanut tytölle kirjeitä.

Ruhtinas reagoi yllättävästi: huomenna on hänen syntymäpäivänsä, uusi elämä on alkanut - ystävä, ristiveli: menkäämme juomaan viiniä! Entäs Aglaja ja penkki? Tuleeko tästä taas uusi taudinkohtaus? Mitä tekee Nastasja Filippovna? Jatkuu ensi viikolla…

PS. Rauhallista joulua lukupiirille!

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirkko Koskela ja kopion Asko Korpela



Koskela Pirkko 20071223 (20071223) o Ajk kotisivu o Dostojevski o WebMaster