Otan vastaan kenet haluan
Vaikuttaa siltä kuin olisi väki kerääntynyt tervehdyskäynnille katsomaan miten ruhtinas toipuu sairauskohtauksestaan. On kolmas päivä sen jälkeen kun se tapahtui. Sehön tapahtui kaupungissa, nyt on muutettu maalle. Nytkin vielä tunsi itsensä huonovointiseksi., mutta iloitsi kävijöistä. On tietenkin Kolja, joka huolehti hänestä kohtauksen aikana. Myös Ganja tulee, laihtuneena kovasti sitten viime näkemän, ennen ruhtinaan puolen vuoden oleskelua Moskovassa. Sitten Varja, siis Ganjan sisar, eikö? ja Ptitsyn, äverioäs rahanlainaaja, kuten epiteetti on Kariston kirjassa. Kaikki nämä Pavlovskin huvilayhdyskunnan asukkaita. Lebedev kyllä esteli ihmisiä parhaansa mukaan häiritsemästä toipilasta, mutta tämä otti mielellään kävijöitä vastaan, moitiskeleekin Lebedeviä, että tämä pitää häntä lukkojen takana. - Olkaa varma, että minä otan vastaan kenet haluan ja menen minne tahdon. - Ilman pienintäkään epäilystä, vastaa Lebedev käsiään huitoen.Erityisesti tulee puhe kenraali Ivolginin 'ylenpalttisuudesta'. Häneltä
Lebedev haluaisi ruhtinaan säästää. Ja sitten on joku
salaista tapaamista toivova. Ruhtinas ei halua mitään salaista,
ei hänellä ole mitään salattavaa. Hän uhkaa lähteä
koko Lebedevin huvilalta. Samassa tulee Kolja perässään
kokonainen liuta lisää vieraita.
Jepantshinin huvila lähellä
Liutza vieraita on tällä kertaa Lizaveta Prokofjevna Jepantshina kolmine tyttärineen. Jepantshinien huvila on tuskin kolmensadan askeleen päässä Lebedevin huvilasta. Sieltä nyt tulevat ja samalla ovenavauksella jo edellä esitellyt Ganja sisarineen ja Ptitsyn ja kenraali Ivolgin levottomine juttuineen. Lizaveta Prokofjevna tunnustaa taas sukulaisuuden ja vaatii, että Pietaristra on haettava joku kuuluisa lääkäri ensimmäisellä junalla tutkimaan ruhtinaan tilaa. - Hän makaa kuolinvuoteellaan, ja mekö tässä vielä noudattaisimme jotakin etikettiä! Onko hän perheemme ystävä vai ei?Mutta eipä ollut ruhtinas ollenkaan kuolemaa tekevän näköinen, vaan terveen näköinen, miltei keikarimaisesti pukeutunut naurava nuori mies. Ja sitten seuraa tilanteeseen kuuluvaa small talkia, jonka paras pala on mielestäni: - Yksinhän sinä olet? Et ole naimisissa? - Miksi et muuttanut meille? Häneltäkö olet vuokrannut? Tuolta? Miksi hän irvistelee koko ajan?
Ja lisää vieraita pukkaa ja Lebedev huitoo ja polkee jalkaa
hätistelläkseen heitä pois. Tässäkin Lebedevin
oma tytär lapsi sylissään. Tästä kenraali Ivolgin
saa kimmokkeen kehuskella kantaneensa sylissään Aglaja Ivanovnaa
tämän pieni ollessaan. Kenraali on tunnettu siitä, että
hän väittää kantaneensa sylissään kutakuinkin
kaikkia tapaamiaan nuorempia ihmisiä. Se on hänen tapansa aloittaa
keskustelu. Mutta Aglaja Ivanovnapa muistaa itsekin tapauksena. Sattui
Tverissä - niin siellä suomalaisten asuttamassa kuvernementissa.
Hän oli silloin kuuden vanha ja kenraali oli silloin alikapteeni.
Kyyhkynen metsästettiin. Tästäkö kenraali innostuu!
Muistaa itsekin tapahtumat pienintä piirtoa myöten.
Ritariparka
Osa vieraista lähtee ja keskustelu muuttaa suuntaa. Aletaan puhua 'ritariparasta'. Asiaan vihkiytyneet tietävät heti ketä tarkoitetaan, mutta muut eivät, ruhtinas esimerkiksi ei eikä kenraalitar Jepantshina eikä myöskään salaperäinen ruhtinas Shtsh (suomennoksessa tosin vain hattu S - siis
(Sh),
mutta venäläisessä tekstissä nimenomaan tämä
viidellä kirjaimella translitteroitava 'koukkusuhu' 
,
joka tuli koko maailmalle tutuksi sanassa Hrushtshev)*.
Taisivat 'vihkiytyneitä' olla vain Jepantshinin tytöt. On olemassa
eräs merkillinen venäläinen runo 'ritariparasta'. Alun perin
tietysti sana tarkoittaa yksinäisen hahmon ritaria eli Don Quijotea.
Vihkiytyneet naureskelevat, nauravat suorastaan katketakseen jutuille 'ritariparasta'.
Tämä ärsyttää muita. Tunnelma madaltuu. Mutta
sitten tulee uusia vieraita äänekkäästi puhellen. Sieltä
tulee isä-Jepantshin ja hänen seurassaan joku salaperäinen
nuori mies.
Niin, siis hattu
S on itse asiassa virhe. Olisipa kiva kuulla kääntäjän,
joka ilman muuta tietää asian oikean laidan, ja kustantajan /kustannustoimittajan
selitys sille, miksi käytetään hattu S (eikä hattu
S+t+hattu s). Venäläinen konsonantti on
yksi kirjain, josta siis annetaan käännöksessä vain
osa, eräs kokonaan toinen kirjain. Voisin kuvitella, että selitys
on: 'yksinkertaisuuden vuoksi'. Hyväksyn ilman muuta tämän
selityksen tai minkä muun hyvänsä, mutta kuitenkin olisi
hauska kuulla... Näin minäkin laittaisin, jos käyttäisin
hattu ässää. Mutta kun en käytä, enkä edes
tiedä miten sen saisi esiin, varsinkin tässä HTML-kielessä.
Palautetta
Pekka Pihlanto: Huvittava kenraalitar
| Pekka:
20071031 |
Asko kirjoitti: "Yksinhän sinä olet? Et ole naimisissa? - Miksi et muuttanut meille? Häneltäkö olet vuokrannut? Tuolta? Miksi hän irvistelee koko ajan?" En ole vähään aikaan muistanut poimia tekstistä humoristisia kohtia. Tämä on yksi sellainen. Kysymysryöppy kuvaa hyvin kenraalitarta: touhukas hössöttäjä, joka vaihtaa puheenaihetta salamannopeasti. Hänellä ei ole mitään filtteriä ajattelun ja puheen välissä. pekka.pihlanto@tse.fi |
Asko Korpela: Ei mitään filtteriä
| Asko:
20071031 |
Hyvä sana: .. ei mitään filtteriä... asko.korpela@nbl.fi |